Saksan viimeisimmät

Heipsan vain ja hyvät sunnuntait sinnekin puolen ruutua! <3

Tänä viikonloppuna mulla starttasi parin viikon lomat töistä ja fiilis on näin ollen mitä mainioin! Aloitin heti lauantaina aamusta hoitamaan kaikkia rästihommia kotosalla ja täytyy sanoa, että tätä tehokkaampi en ole ollut pitkään aikaan. Siivosin ja purin vihdoin ja viimein matkalaukkuni, joka on kyhjöttänyt huoneeni nurkassa oikeastaan jo Thaimaan matkasta lähtien, mutta se on pakattu uudelleen jo pariinkin otteeseen Bakun matkalle ja Saksan reissuun, mutta tavarat ovat jääneet kaikenmaailman pussukoihin ja nyssäköihin hengailemaan sinne samaiseen nurkkaan. :D Nyt on siis kolmen reissun kamat vihdoin käyty yksitellen läpi ja aseteltu paikalleen, pyykkiä pyöriteltiin kolme koneellista ja suuntasinpa vielä salillekin. Mullahan on ollut vähän pitempäänkin tässä salitaukoa, josta kerron vähän lisää myöhemmin, mutta nyt homma luistaa taas kuin rasvattu!

Tässä postauksessa palaan siis viime Saksan reissuumme juhannuksena, mutta vähän tuoreempaakin reissumateriaalia on pian luvassa, sillä varasin lennot jälleen Saksaan porukoidemme luokse ja suuntaan jo huomenna samoihin maisemiin melkein kahdeksi viikoksi! En oo koskaan aikaisemmin ollut Saksassa viikkoa pidempään, joten odotan kyllä yhteisiä hetkiä perheeni parissa innolla. Jotenkin juhannuksena oli niin ihana ja kotoisa tunnelma, että jäi ihan harmittamaan kun käynti jäi niin lyhyeksi. Nyt kuitenkin tilanne korjataan ja otetaan menetetty aika yhdessä takaisin ja mulla on paljon erilaisia suunnitelmia lomaviikkojeni varalle.

Viime Saksan postauksessa päästiin siis kurkistelemaan meidän juhannustunnelmia, äipän herkkutarjoiltavia sekä muutamia asukuvia ensimmäisiltä päiviltä. Vielä olisi muutamat asut esittelemättä ja viimeisten päivien yleistä touhuamista kerrottavana!



Oltiin siis reissun toisena päivänä lauantaina Mannheimissa ostoksilla Annin kanssa ja vastoin sääntöjäni (ostolakko) mun oli kotiutettava yksi vaatekappale.





Mulla on yleensä aina, varsinkin juhlimaan mentäessä jalassa jotkut farkut tai tiukat housut. Nyt kuitenkin mun silmät nauliintuivat heti Bershkaan astuessamme näihin armeijanvihreisiin housuihin, jotka oli jotenkin niin söpön rennot, mutta kuitenkin sopivan juhlavaa kangasta.



Illalle meillä oli vielä sovittu ohjelmaksi Annin saksalaisen parhaan ystävän synttäribileet, joten uudet pögät olivat erikoistervetulleet. Ne olivat vieläpä 50% alennuksessa, joten eikö se oo pelkkää säästämistä sitten, jos oikein tarkkoja ollaan.





Anni taas säkenöi kirkkaanpunaisessa haalarissa, joka oli kyllä niiiin Annia kuin vaan voi olla!
Pikaiset asukuvailut läheisessä linnapuistossa ja siitä suoraan kemuihin.







Annin kaveri oli taikonut meille ihanat juhlatarjottavat ja vaikka oltiin vedetty justiinsa kotona kunnon grilliateria, oli mun silti pakko ottaa kunnon lautasellinen vielä kaikkia herkkuja tuolla juhlissa.



Ilta jatkui tyttölaumalla Weinheimin omaan suurimpaan nuorten suosimaan baariin, jossa kävin itse ensimmäistä kertaa, vaikka porukat ovatkin asuneet Saksassa jo viiden vuoden ajan! Jo oli aikakin siis. :D








Seuraavana aamuna heräsin yllättävän pirteänä ja syynä saattoi hyvinkin olla, että tultiin jo melko aikaisin Annin kanssa kotiin nukkumaan. Sunnuntai oli vielä mun lähtöpäivä, joten koitin saada päivästä vielä kaiken ilon irti, ennen kuin oli aika lähteä ajelemaan taas kentälle päin. Oltiin sovittu, että mennään mun viimeisen päivän kunniaksi syömään läheltä löytyvään kaikkien suosikki ravintola Mozzarellaan. Pieni, italialaisen perheen omistama todella kaunis ja tunnelmallinen ravintola, jossa ensiluokkainen sapuska. Jos siis yhtään mistään syystä Weinheimiin eksytte, on Mozzarella käytävä kokemassa!





Se ei nimittäin pettänyt meitä tälläkään kertaa. Ei sinne päinkään. Otettiin ensin kolme eri alkupala lautasta koko perheen voimin ja sen jälkeen vielä omat annokset.



Nuo alkupalat olivat jo niin runsaat ja herkulliset, että mulle olisi riittänyt melkein pelkästään nekin! Matti sanoikin hyvin jo ennen alkupaloja: "Mä en tahdo mitään alkupaloja!", lopulta veikkakin veteli kuitenkin alkupalat tyytyväisenä napaansa, jonka jälkeen pöydän toiselta puolelta kuului harmistunut huokaisu: "Mähän sanoin, etten tahdo mitään alkupaloja, kun mun maha on nyt niin täynnä, ettei sinne mahdu enää mitään muuta!" Me muut sitten ihmeteltiin, että miksi Matti sitten edes söi niitä alkupaloja, johon pikkumies tokaisi: "Eihän sitä nyt vaan voi syömättä, kun naaman eteen työnnetään tommosia lautasia!" Totta joka sana. :D



Mutta kyllä mun lohisalaatti hävisi silti melkein kokonaan parempiin suihin lautaselta. :D





Napattiin vielä Annin ja Helmin kanssa päivän asukuvat ja sitten mun pitikin siirtyä jo pakkailemaan matkalaukku kasaan.



Aurinkoisen ja lämpöisen päivän innoittamana mä uskalsin vetää kokovalkoisen shortsiasun päälle, jonka kaveriksi heitin armeijanvihreän kevyen takin viitakseni ja tämän hetken lempparikorot jalkaan. Kuinka monelta löytyy korot, jotka jalassa voi juosta ja pomppia ilman, että edes huomaa olevansa koroissa. Hep! Löysin nää Thaimaasta noin viidellä eurolla ja harmittaa ihan suunnattomasti, etten ostanut samoja beigenä tai ruskeana.



Helmikin luotti shortsiasun voimaan. Mun pieni keijukainen. <3



Ja Annin päältä löytyi leveää lahjetta ja punaiset nauhakorot. Munkin pitäisi uskaltautua ostamaan jotkut värikkäät kengät, kun kerran noin hyvältä näyttää!





Ihanaisen ihanat kolme päivää Saksassa takana ja toivottavasti vielä ihanaakin ihanemmat 10 päivää edessä! Ei tarvitse varmaan kahta kertaa sanoa, että odotan innolla. <3

Kivaa päivän jatkoa heppulit ja palataan asiaan Saksasta käsin, josta pommitankin tänne vähän aktiivisemmin taas juttua, koska meikä on niiiiin lomalla!