Joulu 2015

Äääää! Täällä pakataan ja siivotaan ihan paniikissa ja ei voi kuin ihmetellä miten nopeasti nämä viimeisetkin päivät hujahtivat ohitse ja huomenna Sonja heittääkin mut jo aikaisin aamusta kentälle ja matka alkaa. Tulin päivittämään joulukuulumiset tähän väliin, sillä veikkaan reissuun lähdettyäni joulufiiliksien katoavan sen sileän tien ja voimaan astuu vähän kesäisempi meininki. :D

Takana on aivan ihania päiviä tiiviisti läheisten kanssa aikaa viettäen ja joulukin oli just eikä melkein sellainen, mitä toivoinkin tällä hetkellä kaikkein eniten. Rauhallinen, iloinen ja lämmin tunnelma. <3



Keskiviikkona suunnattiin jo isäni ja hänen tyttöystävänsä kanssa Lahteen päin ja pikkuveljenikin tuli kaverinsa kanssa viettelemään iltaa kanssamme. Kuunneltiin joululauluja, höpöteltiin kaikenlaista ja nautiskeltiin glökistä ja jouluherkuista.



En ollut juonut glögiä tänä talvena vielä kertaakaan aikaisemmin! Tulikin sitten vedettyä kerralla monta kupillista. :D



Jouluaamuna alettiin pikkuhiljaa väkerrellä joulutarjoiltavia ja siivoiluja kasaan. Oli ihana herätä laatikoiden ja riisipuuron tuoksuun!







Pidin myös seuraa tälle yhdelle neidille, joka kanteli tuota palloa joka paikkaan ja lähdettiinpä käymään lähikaupassakin niin että pallon oli tottakai tultava mukaan. :'D







Puoliltapäivin saatiin loputkin kuusenkoristelijat paikalle ja kasattiin yhdessä kuusi koreaksi.



Valmista!



Myös kaikenlaista muuta pientä söpöä jouluista löytyi.



Kun koko konkkaronkka oli saapunut, aloitimme joulun vieton syömällä riisipuuron. Ei tullut tänäkään vuonna mantelia... en oo tainnut ikinä saada sitä itse. :D





Asuna mulla oli jouluna kokovalkoista, koska olin juuri pari viikkoa takaperin vietellyt punaisia synttäreitä. Vaihtelu virkistää ja tykkäsin kovasti asusta, vaikka se ei kovin jouluinen ollutkaan!



Emma luotti mustan ja kullan yhdistelmään. <3



Kiharreltiin meille kaikille kolmelle samanlaiset enkelilaineet. <3



Emma saa mut pituudessa kohta kiinni... Kesään mennessä oon varmaan jo pieni isosisko...



Emma oli saanut lahjaksi poikaystävältään aivan ihanan olkalaukun!





Rakkaat pienet. <3

En kestä edes ajatella, miten paljon nuo pikkuiset ovatkaan ehtineet kasvaa kesään mennessä! Nytkin tämä pienempi oli oppinut jo seisomaan tukea vasten!? Apuaa... <3




Tontunpoikanen. <3



Iltapäivästä oli aika siirtyä joulupöytään ja isäntäväki olikin taikonut meille ihan älyttömän hyvät herkut kasaan. Laatikoista moni oli parempia kuin mitä olen koskaan maistanut ja mun pitkään suosikkina toiminut kalapöytä ei pettänyt tänäkään vuonna. Mä olin jotenkin suunnitellut, että en vetäisi tänä vuonna ruokaövereitä, mutta vedinkin pahemmat överit kuin ikinä! En pystynyt hetkeen vaihtamaan edes asentoa sohvalla röhnöttäessäni! :D



Tänä vuonna meillä oli jotenkin epätavallisen pieni ja siro pukki jakamassa paketit. Iida hoiti homman kotiin paremmin kuin kukaan. Vauvatkaan ei pelännyt tai jännittänyt tätä pukkia! :D








Meillä oli kunnon hulina ja vilinä meneillään olohuoneessa ja jokainen sai mieluisiaan lahjoja paketeista ja tunnelma oli erittäin hilpeä ja lämmin! Mulla jäi kaiken kaikkiaan aivan ihanat muistot tästä koko joulun ajasta ja reissuun on kiva lähteä, kun on saanut vieteltyä kunnolla aikaa perheen ja läheisten kanssa. 

Riemukkaat ja onnelliset viimeiset päivät tätä vuotta ja ihanaa uutta vuotta jokaiselle! Palaankin blogin pariin seuraavan kerran vasta Thaimaasta, enkä tiedä vielä koska pääsen taas heittelemään tänne kuulumisia seuraavan kerran. Huuui... Wish me luck! :D Kuulostellaan myöhemmin lisää. <3

Christmas in Germany

Vietimme Jaakon kanssa tämän joulun perheeni luona Saksassa. Jaakko oli mukana Saksan joulussa ensimmäistä kertaa, joten jännitin reissua etukäteen tällä kertaa erityisen paljon. Mitäs sitä tosin edes jännittämään, kun on äipän järkkäämästä joulusta kyse, kaikki tuntuu menevän nappiin! Niin ruuat, koristelut kuin yleinen tunnelmakin. Kaiken lisäksi Saksa on vielä ihan loistava maa joulun viettoon, sillä koristeluun panostetaan joka kaupungissa upeilla joulumarkkinoilla ja kauniita koristeitakin löytyy joka nurkasta!








Sanonta "Ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella" taitaa pitää paikkansa.

Sää suosi meitä alkuviikosta ja lämpö asteet olivat 5-10 plussan puolella. Sateetkin alkoivat vasta loppuviikosta, joten oli ihanaa käveleskellä oman kaupungin tutussa kauniissa ympäristössä ja käydä pariin otteeseen kaupungillakin pyörimässä ja shoppailemassa. ;)



Shoppailessa mukaan tarttui perinteiset KIKON suosikkituotteeni. Hieman nestemäinen puuteri, joka on kuin tehty ihoni sävylle.



Suosikki huulipunani ja vieläpä alennuksessa 3,90€!



Ja silmämeikkini kulmakivet, kultainen, valkoinen ja ruskea luomiväri.



Ostin myös shoppailukassiksi tilavan hyvin yksinkertaisen laukkumallin United Colors of Benettonilta. Kokoelmistani ei löytynyt tälläistä perusbeigeä yksilöä, joten se oli oikein tervetullut lisäys laukkujeni joukkoon.





Anni antoi joululahjansa minulle etukäteen, sillä hän lähti pari päivää ennen joulua itse Suomeen viettämään joulua! :D Meillä meni vähän ristiin tänä vuonna joulunviettosuunnitelmat. Anni on asunut nyt puolisen vuotta Saksassa perheemme luona ja tuli sitten Suomeen viettelemään joulun isämme perheen, veljemme perheen ja poikaystävänsä kanssa. Itse taas halusin viettää luonnollisesti joulun sitten taas Saksan perheeni luona, sillä heitä näen sen verran harvoin muutenkin! Jos ensi jouluna eksyttäisiin samaan paikkaan. ;D



Ja voi että minkä lahjan sainkaan! Olimme sopineet, ettemme hanki toisillemme mitään jouluksi, vaan laitamme vähän rahaa säästöön ensi kesän yhteistä "siskos-reissua" varten. Annilla oli kuitenkin hieman toisenlaiset salaiset suunnitelmat ja lopulta sitten hankittiinkin toisillemme joululahjat.



Eikä kyllä harmita yhtään. Saatuani tämän Daniel Wellingtonin kellon ranteeseeni, en olisi halunnut ottaa sitä enää lainkaan pois! Se esiintyikin mukana loppuviikon jokaisessa asussani. Kiitos Anni. <3





Jaettiin jouluruokailut pätkiin ja kalapöytä syötiinkin jo aattoa edeltävänä iltana. Yhteistuumin totesimme, että kalapöytä taitaa olla melkein parempi kuin perinteinen jouluruoka.

Aattoaamuna herättiin aikaisin jouluiseen tuoksuun. Riisipuuro valmistui keittiössä hyvää vauhtia ja meidän pienet eivät meinanneet pysyä sukissaan. Tunnin välein saatiin vastailla kysymykseen: "avataanko jo lahjat?". :D

Jouluaamuna vetaisin Jaakon lämpöisen jouluneuleen päälle ja samainen neule olikin sitten lähes koko loppuviikon päälläni. Tulin nimittäin aaton yönä kipeäksi ja loppuviikko kuluikin pääosin vilttien, kuumien juotavien ja räkäpapereiden ympäröimänä. :D Vieläkin olen ihan tukossa, mutta toivon selättäväni tämän ennen uuden vuoden Himoksen reissuamme!







Jouluaamiaisen jälkeen avattiin Jaakon kanssa joulukalenteriemme viimeinen raaputusluukku. Omasta kalenteristani tuli tonnin voiton sijaan viiden euron voitto ja Jaakon kahdenkymmenentuhannen voiton sijaan ei tullut voittoa lainkaan... Ensi vuonna sitten.

Aattona vetaisin päälleni valkoisen mekon, jonka ostin Nellyltä keväällä kummilapseni ristiäisiin. Joulumme teemaväri oli hopeavalkoinen!

Joulupöydässä meillä oli perinteisen kinkun sijaan hapanpaisti eli sauerbraten. Saksassa ei ole mitään perinteistä jouluruokaa, kuten suomessa laatikot ja kinkku. Saksassa jokaisella perheellä on omat perinteensä ja joulupöydästä saattaakin löytyä kaikkea lampaasta-ankkaan ja kalasta-sauerbrateniin! Itse en olekaan mikään joulukinkun ylin ystävä, joten tälläinen leikatessa mureneva suussasulava paisti käy puolestani oikein hyvin.



Joulupöydän nautittuamme päästiin vihdoinkin pienten eniten odottamaan hetkeen. Lahjojen jako! Tämän vuoden pukkina toimi aamun riisipuurosta mantelin pyydystänyt Matti-pukki. Pienten kyynelistä päätellen joululahjat olivat tänä vuonna erityisen odotettuja ja meitä muitakin alkoi itkettää viimeistään siinä vaiheessa, kun pienet soittivat ja lauloivat pikkusiskoni itse säveltämän ja sanoittaman joululaulun "Joulun Rauhaa". <3