Moiksan!
Mulla on ollut koko alkuvuoden ihan mielettömän hyvä olo! Okei, on ollut tietysti joukossa harvakseltaan niitä vähän vedottomampiakin päiviä, mutta yleinen olotilani on ollut energinen, aktiivinen ja iloinen. Pohdiskelin, että mitkä kaikki tekijät ovat vaikuttaneet tämän fiiliksen saavuttamiseen ja tajusin, että suurimpana muutoksena mulla esimerkiksi viime syksyyn verrattuna on ollut riittävät yöunet.
Olen ollut kyllä aina sellainen, että mun on täytynyt saada nukkua tarpeeksi, tai mistään ei tule oikein mitään, mutta mulla ei ollut kokemusta aikaisemmin siitä, kun ne yöunet jäävät liian vähäisiksi pitempiaikaisesti. Nyt kun kokemusta löytyy, niin voin sanoa, että EN SUOSITTELE päästämään itseä siihen tilanteeseen ja itsekin olisin voinut välttää tilanteen pienillä muutoksilla arjen rytmissä, mutta kun ei millään malttanut.
Mulla tosiaan työharjoittelun ja työn yhdistäminen, uusi parisuhde ja aktiivinen elämäntyyli aiheuttivat syksyllä sen, että napsin tunteja yöunistani ja ajattelin, että kyllä se parilla ylimääräisellä kupilla kahvia korjaantuu ja nukkua ehtii haudassakin. Eipä korjaantunut ja jos en sinne hautaankaan tahdo astella ennenaikaisesti, niin sitä unta tarvitaan ja kipeästi! :D
Univelka ei vaan saa sua muuttumaan aivottoman oloiseksi zombieksi suurimmaksi osaksi päivää, vaan se on myös ihan oikeasti riski sun koko terveydelle.
Mulla on ollut koko alkuvuoden ihan mielettömän hyvä olo! Okei, on ollut tietysti joukossa harvakseltaan niitä vähän vedottomampiakin päiviä, mutta yleinen olotilani on ollut energinen, aktiivinen ja iloinen. Pohdiskelin, että mitkä kaikki tekijät ovat vaikuttaneet tämän fiiliksen saavuttamiseen ja tajusin, että suurimpana muutoksena mulla esimerkiksi viime syksyyn verrattuna on ollut riittävät yöunet.
Olen ollut kyllä aina sellainen, että mun on täytynyt saada nukkua tarpeeksi, tai mistään ei tule oikein mitään, mutta mulla ei ollut kokemusta aikaisemmin siitä, kun ne yöunet jäävät liian vähäisiksi pitempiaikaisesti. Nyt kun kokemusta löytyy, niin voin sanoa, että EN SUOSITTELE päästämään itseä siihen tilanteeseen ja itsekin olisin voinut välttää tilanteen pienillä muutoksilla arjen rytmissä, mutta kun ei millään malttanut.
Mulla tosiaan työharjoittelun ja työn yhdistäminen, uusi parisuhde ja aktiivinen elämäntyyli aiheuttivat syksyllä sen, että napsin tunteja yöunistani ja ajattelin, että kyllä se parilla ylimääräisellä kupilla kahvia korjaantuu ja nukkua ehtii haudassakin. Eipä korjaantunut ja jos en sinne hautaankaan tahdo astella ennenaikaisesti, niin sitä unta tarvitaan ja kipeästi! :D
Univelka ei vaan saa sua muuttumaan aivottoman oloiseksi zombieksi suurimmaksi osaksi päivää, vaan se on myös ihan oikeasti riski sun koko terveydelle.
Univaje
- Aiheuttaa stressiä
- Pienentää kasvuhormonin tuotantoa ja sokerinsietokykyä
- Aiheuttaa ylipainoa
- Heikentää vastustuskykyä
- Aiheuttaa muistivaikeuksia
- Vaikeuttaa keskittymistä
- Aiheuttaa ärtymystä
- Alentaa kipukynnystä
- Heikentää päättelykykyä ja tarkkaavaisuutta
- Alentaa suorituskykyä
- Aiheuttaa masennusta
Syksyn alussa tunsin itseni vain laiskaksi ja väsyneeksi ja työpäivät meni välillä semmoisella zombie-modella, että hyvä kun työkavereiden kysymyksiin tajusin vastata takaisin. Tuossa vaiheessa sai itsensä kyllä vielä tsempattua ja kävin vielä ahkerasti salilla ja söin monipuolisesti.
Pitemmälle syksyyn porskuttaessa aloin huomaamaan, ettei edes kolmas kuppi kahvia auttanut silmiä pysymään kunnolla auki ja olo alkoi olla todella raskas, tiputin viikosta salikäyntejä ja ruokahalu alkoi olla heikompi. En jaksanut keskittyä työpäivän jälkeen oikein mihinkään, enkä sopinut enää treffejä kavereiden kanssa illoille. Kouluhommien aloittaminen tuntui ihan mahdottomalta ja lykkäsinkin verkkokurssien tehtäviä ihan viimeisiin palautuspäiviin tai palautin jäljessä.
Syksyn lopulla taisin lopettaa bloginkin raapustamisen ja oli vähän sellainen olo, ettei mulla ole oikein mihinkään ylimääräiseen voimia. Oli toki ihania hetkiä paljon, mutta mun elimistöstä oli kokonaan veto pois. Mulla tuli kaikenlaisia iho-onglemia, joita mulla ei aikaisemmin ole koskaan ollut, lääkärissä epäiltiin anemiaa kalpeuden vuoksi, olin jatkuvasti flunssien pyörityksessä ja muutama pahempikin sairastuminen iski vastustuskyvyn heiketessä. Siinä vaiheessa tajusi, ettei voi syyttää enää "pimeää aikaa" vaan joku mättää omassa elämänrytmissä. Ihminen ei pysy terveenä, jos ei ole koko paletti kasassa, johon kuuluu: Kunnosta huolehtiminen, terveellinen ja monipuolinen ravinto ja riittävä lepo ja uni. Tästä opin, että uni on näistä oikeastaan se tärkein tekijä, sillä muutaman päivän huonompi ruokavalio tai urheilun vähentäminen ei saa elimistöä yhtä nopeasti yhtä huonoon jamaan kuin yöunien vähiin jättäminen.
Unirytmini korjattuani en olekaan ollut vielä kertaakaan kunnolla kipeä, suurin osa päivistä kulkee täysillä elinvoimilla, ruokahalu on palannut kovempana kuin koskaan, motivaatio kuntoilua, blogia ja koulua kohtaan on raiteillaan ja ajatusmaailma kaikkea muutakin kohtaan on paljon valoisampi. Jatkossa siis tiedän, että elinvoimaisen elämän salaisuus on riittävissä yöunissa. ;)
