Tahdon voida hyvin

Moikka ja aivan ihanaa viikon ensimmäistä ja kuun ensimmäistä päivää! Hyvä päivä aloittaa ihan uudella motivaatiolla elämän eri osa-alueiden suhteen. <3 Niin. Nyt ei puhuta mistään tavoitteista tai ulkonäöllisistä seikoista, vaan yksinkertaisesti tahdon tuntea yleisen oloni kehossani hyväksi. Tänne Saksaan saapuessani oloni oli suoraan sanottuna tukkoinen. Oltiin edellisenä viikonloppuna vietelty kolmen päivän monellakin tapaa elimistöä rasittavat festarit Ruississa, takana oli miltein kuukausi urheilumuodotonta aikaa ja ruokavaliokin oli mennyt vähän sitä sun tätä linjalla kiireessä lähikaupoista mukaan napattujen eväiden voimin. Nukkumisesta puhumattakaan. Ihan liian usein on tullut mentyä nukkumaan vasta 2-4 aikoihin aamusta, vaikka ei mitään sen ihmeellisempää olisikaan ollut puuhailemassa.

Riittävä uni

Lentojen jälkeen mulla menee aina päivä pökkyrässä, mutta siitä herättyäni mä aloitin täällä oikein kunnon elimistön herättämis-puhdistamisprosessin! :D Oon mennyt täällä melkein joka ilta hyvissä ajoin ennen puolta yötä nukkumaan ja herännyt ilman herätyskelloa 8-9 aikoihin ikkunasta pilkistäviin auringonsäteisiin. Kunnon yöunet ja aamuvirkkuilu ei oo kyllä ollut tänä kesänä aikaisemmin mun teemana, mutta voi vitsit miten energisen olon se voi tuoda ja jotenkin joka aamu täällä onkin ollut sellainen olo, että tänään mä pystyn mihin vaan.



Täyttävä ja monipuolinen aamiainen

Heräämistä on seurannut kevyt, mutta monipuolinen ja täyttävä aamiainen. Tietenkään Suomessa arkena ei ole yhtä usein mahista tai aikaa rauhassa väsäillä täydestä jääkaapista monipuolista aamiaista, mutta kiireisenäkin aamuna se puuro on helppo keittää vaikka ihan vaan vedenkeittimen avulla ja jos pakkasesta sattuisi löytymään aina joku marjapussi tai jääkaapista banaani, niin ollaan jo voiton puolella! Pääsääntönä mulla onkin, että sitä aamiaista ei saa jättää missään tapauksessa väliin. Jos on pakko lähteä melkein heti herättyä juoksemaan suoraan bussiin ja junaan, niin viimeistään työpaikalla pitää vetaista nopeasti jotakin täyttävää ja ravintoarvoiltaan hyvää napaan, koska aamiainen on ihan oikeasti päivän tärkein ateria! Ilman sitä se elimistö ei vaan lähde samalla tavalla käyntiin ja se saattaa ohjata koko loppu päivän olotilaa.



Aamulenkki

Aamiaisen jälkeen oon lähtenyt koiran kanssa 20-45 minuutin lenkille, jossa ollaan kiivetty ensin kukkulan päälle viiniviljelmille, josta ollaan jatkettu eteenpäin metsäpoluille. Aivan älyttömän piristävää ja henkisestikin hyvää fiilistä tuovaa puuhaa! Ei tarvitse edes juosta, mutta yleensä hölkyttelen menemään ihan mielelläni. Alussa aina oikein tuntee, miten jalat ja koko kroppa on vielä vähän kankeana, mutta nopeasti lihakset alkaa lämmetä ja aktivoitua ja yhtäkkiä kehon yleinen olotila onkin ihan virkeä ja päivä lähtee ihan eri tavalla käyntiin. Kotosalla en usko, että aamulenkin voi vetaista ennen arjen velvollisuuksia jokaisena aamuna, mutta vapaapäivinä tän voisi ottaa hyvinkin tavaksi ja tällä kertaa lenkkeily ei varmasti jää kokonaan näihin maihin ja maisemiin, vaan tulee mukanani Suomeenkin! :D Ja miksikäs ei iltalenkki sitten sellaisina päivinä, kun aamulenkkiä ei millään ehdi tai jaksa suorittaa.



Ravintorikas ruokavalio

Tarpeeksi usein, tarpeeksi paljon ja tarpeeksi monipuolisesti. Mä huomaan täällä HETI mun kehon voimissa, mielentilassa ja elimistön käymisessä ruokavalion merkityksen päiviini. Nyt, kun on aikaa kuunnella kehoa taas rauhassa, se kyllä kertoo mitä mieltä se mistäkin on! Liian pitkien ateriavälien pitämisestä keho huomauttaa välittömästi muuttumalla heiveröisemmäksi ja voimattomammaksi, sitä seuraavan nälissään hotkitun ähkyaterian keho taas kostaa raskaalla ja tukkoisella ololla. Kun ateriasta puuttuu tarpeellinen määrä hiilareita, keho huutaa nälkää edelleen, vaikka olisi juuri syönyt suuren satsin ruokaa. Huh, miten näitä juttuja ei kiireisen arjen keskellä huomaakaan ja sitten sitä illalla vaan ihmettelee, kun on kehossa omituinen olo, vaikka perushyvin päivän olisikin purkkiin vetänyt!



Tiistaina mulla tuli ihan vahingossa kunnon superherkkumöhöpäivä, kun rannalla vieressä luokkaretkeä vietellyt oppilasryhmä tuli tarjoamaan meille yhden jättimäisen salamipizzan, kun he olivat tekemässä lähtöä, eivätkä olleet itse jaksaneet syödä neljättä pizzalaatikkoaan. Otettiin jämät vastaan mielellämme Annin ja äipän kanssa! Parin tunnin päästä pikkusisko liittyi seuraamme rannalle ja toi koulusta mukanaan leipomiaan brownie-paloja. Sopivat hyvin jälkkäriksi pizzapalojen jälkeen! :D Kotiin palattuamme vietettiin pikkuveikkani kanssa joululahjaksi lupaamani "peli-ilta" johon kuului Rayman pelin lisäksi kasa karkkia, suklaata, sipsejä ja limukkaa tietenkin. Tämän kaiken jälkeen illalla nukkumaan mennessä mun olo oli suoraan sanottuna hirveä. Ei siksi, että mua olisi millään tavalla kaduttanut tää kaikki mättäminen. Oon tehnyt päätöksen, etten koskaan kadu herkuttelemistani, koska muuten siitä herkuttelusta menisi kaikki ilo ja idea, mutta se yleinen olotila, mikä mun kehossa vallitsi. Vatsa oli kova ja kipeä, olo erittäin raskas, uni ei meinannut kunnolla edes tulla ja yleinen meininki kaikkea muuta kuin rento ja raikas. Tälläistä oloa mä en tahdo kokea enää ikinä! Se herkuttelun kohtuudessa pitäminen ei siis ole todellakaan ulkonäöllinen seikka, vaan tuo olotila oli kaikkea muuta kuin herkkukasan arvoinen.

Treenaaminen 

Tai muut harrastukset. Mulle tää hyvinvoinnin pyhä viisinäisyys sisältää siis sitten vielä kuntosalilla käymisen, koska en mitään sen erityisempää tällä hetkellä urheilurintamalla harrasta. Ei siihen treenailuun jää ihan turhaan koukkuun, kuten täällä on taas tullut huomattua. Mulla on kokoajan niin valtavan energinen olo ja hyvä fiilis! Varsinkin välittömästi salilla käymisen jälkeen, vaikka olisi kuinka piippuun ehtinyt itsensä vetää. Tälläistä oloa lisää kiitos.



Täällä on siis tullut pieniä tajuamisia ja herätyksiä elimistön kunnossapidon suhteen ja oonkin huomannut monena päivänä ajattelevani, että kumpa mulla olisi aina Suomessakin näin hyvä olo! Ja kyllähän mulla voi ollakin. Se on mun ihan oma päätös monelta mä painan pääni tyynyyn, kuinka aikaisin aloitan päiväni, jotta ehdin tehdä kaikki itselleni tärkeät asiat hyvissä ajoin, mihin asioihin keskitän aikani ja energiani vapaa-ajallani ja millaista ravintoa itselleni annan. En ehdi, en jaksa, en pysty on kaikki tekosyitä, kyllä sitä vaan ehtii, kun laittaa asioita hieman tärkeysjärjestykseen. Kyllä sitä vaan jaksaa ja pystyy - vielä paremmin sen jälkeen muuten jaksaakin, kun huomaa, että oho, kyllähän mä jaksoinkin ja pystyinkin! 

Tehdään hei itsellemme palvelus ja kohdellaan itseämme ja elimistöämme mahdollisimman hyvin, niin voidaan olla parhaita mahdollisia versioita itsestämme! Mielikin on kummasti paljon iloisempi ja rennompi, kun elämän ja oman elimistön kunnossapidon peruspilarit on kunnossa ja henkinen hyvinvointi onkin ihan yhtä tärkeää kuin fyysinenkin. Iloista ja hyvinvoivaa päivää jokaiselle. <3