Huomentarallaa ihmeiset. <3 Isketäänpä sitten tällä kertaa Saksan postausten pariin!
Kun mun lomat lähenivät, osasin aavistaa, etten saisi kunnolla rauhoitettua itseäni paikoilleen, jos jäisin viettelemään lomiani Suomeen. Mulla oli kuitenkin sellainen olo, että halusin tähän väliin juurikin sellaisen rentoilu- ja urheiluloman, jossa päivät eivät ole täynnä erilaisia suunnitelmia ja aikataulutettua ohjelmaa. Saksassa sain juurikin sellaisen hyvän rauhoittumisen tähän kesän hulinan keskelle. Plussana toki sitten päälle +30 asteet, herkulliset sapuskat ja perheen seura. Ei lainkaan hullummat lomapäivät.
Ajattelin hieman kirjoitella tarkemmin siitä, millaisia ne päivät sitten oikein olivatkaan. Aika usein mentiin nimittäin hyvinkin samalla kaavalla pieniä erikoisohjelmanumeroita lukuunottamatta.
Otin tavaksi jättää verhot apposen auki huoneessani yöksi, sillä halusin koittaa herätä aina ilman herätyskelloa siihen, kun auringonsäteet iskivät ikkunasta sisään suoraan sänkyyni. Mulla oli kuitenkin asennettu herätyskello viimeistään 10, jos tätä luonnollista heräämistä ei olisi tapahtunut, mutta melkein jokaisena aamuna heräsin 8-9 aikaan itsestään!
Heräämisen jälkeen avasin huoneen oven ja meidän karvakasa juoksi jostakin välittömästi pusuttelemaan naaman märäksi. Herätys hoidettu, sitten aamiaiselle!
Ellistä oli seuraa aamiaiselle ja siitä eteenpäin lenkille. Heitettiin lähes jokaisena aamuna pitkä aamulenkki, joko reippaasti kävellen tai hölkkäillen.
Tuolla lenkki ei tunnu velvollisuudelta vaan melkeinpä etuoikeudelta ja sainkin hyvin kiinni lenkkeilyn mausta jälleen! Oonpa eksynyt jo lenkille kertaalleen Suomeenkin saavuttuani ja sellainen 1-2 lenkkiä per viikko voiskin olla mulle sopiva rytmi salin ohelle. :)
Ensin kavutaan lyhyt polku ylös viiniviljelmille. Tässä vaiheessa tulee jo ihan valtavan kuuma, varsinkin, jos on +35 asteinen päivä...
Kuumuuteen on hyvä vedellä varjossa pari kourallista karhunvatukoita ja jatkaa matkaa tankkauksen jälkeen! :D
Viiniviljelmien jälkeen pääseekin sitten palkinnoksi suorasta auringonpaisteesta viileään metsään, jota asuttavat moni metriset lehtipuut ja tuolla tuntuukin aina ihan kuin voisi törmätä joihinkin satuolentoihin seuraavaksi. :D
Tässä vielä vähän osviittaa, kuinka suurista puista on kyse. Myöskin, kuinka pienestä Ellistä on kyse. <3
Ensimmäisten päivien aikana mä huomasin, miten laiska Elli oli lenkeillä ja miten se vaan kokoajan makoili uupuneena, jota se kyllä tekee monesti kaikesta huolimatta edelleen.
Ajattelin kuitenkin, että kesäturkki tekisi terää tälle pienelle kirpulle ja ryhdyttiin äipän kanssa tuumasta toimeen.
Ja katsokaa, miten toisesta tuli niiin hieno, puhtoinen ja pirtsakka tapaus! Voin vaikka vannoa, että seuraavan aamun lenkki meni paljon vauhdikkaammin ja Ellikin pysyi mun mukana.
Herkulliset ja raikkaat ateriat kuului mun lomapäivien normeihin. Saksan ruokapäiväkirjakin löytyy parin postauksen takaa, jos et ole huomannut käydä kurkkaamassa! :)
Monesti lähdettiin iltapäivästä pienien koulun jälkeen, tai sitten jo aamusta mamsin kanssa kahdestaan kaupungin omalle tekojärvelle, joka on pelastanut monet kuumimmat hellepäivät...
... Pelastaneet oikeastaan koko kylän! Nimittäin ranta kuhisi kuumimpina päivinä niin paljon porukkaa, että sai ihan mietiskellä, mihin väliin meidän vilttirykelmät mahtuvat! Siellä sitten moikkailtiin naapurit, opettajat ja salin kanssakulkijat läpi, kun KAIKKI viettelivät biitsipäivää.
Iltaisin viileni kuitenkin sopivasti sen verran, että pystyi lähteä kuntosalille tai vaikkapa Pokemon- jahtiin! Huomioikaa tiimilipat.
Ellikin tykkää Pokemon Go:sta, sillä se pääsee pienten kanssa pitkille lenkeille monta kertaa päivässä!
Mä nautiskelin, kun ilta yhdeksän aikaan pystyi talsia menemään lyhyessä topissa ja shortseissa ja oli silti lämmin!
Bulbasaurii metsästän! Tahdon saada suuren!
Mä tahtoisin metsästää vain Ellimonin, sillä ottaisin niin mielelläni Suomeen kotiinkin tuollaisen karvakamulin, jonka kanssa voisi lenkkeillä ja vitsi miten paljon iloa se tuo vaan jo sillä pienen töpöhännän heilutuksella, kun aamulla ensimmäisenä sen kohtaa tai kotiin saapuessa se on ovella niiiiin onnellisena. Pidän koirista. <3
Kun mun lomat lähenivät, osasin aavistaa, etten saisi kunnolla rauhoitettua itseäni paikoilleen, jos jäisin viettelemään lomiani Suomeen. Mulla oli kuitenkin sellainen olo, että halusin tähän väliin juurikin sellaisen rentoilu- ja urheiluloman, jossa päivät eivät ole täynnä erilaisia suunnitelmia ja aikataulutettua ohjelmaa. Saksassa sain juurikin sellaisen hyvän rauhoittumisen tähän kesän hulinan keskelle. Plussana toki sitten päälle +30 asteet, herkulliset sapuskat ja perheen seura. Ei lainkaan hullummat lomapäivät.
Ajattelin hieman kirjoitella tarkemmin siitä, millaisia ne päivät sitten oikein olivatkaan. Aika usein mentiin nimittäin hyvinkin samalla kaavalla pieniä erikoisohjelmanumeroita lukuunottamatta.
Otin tavaksi jättää verhot apposen auki huoneessani yöksi, sillä halusin koittaa herätä aina ilman herätyskelloa siihen, kun auringonsäteet iskivät ikkunasta sisään suoraan sänkyyni. Mulla oli kuitenkin asennettu herätyskello viimeistään 10, jos tätä luonnollista heräämistä ei olisi tapahtunut, mutta melkein jokaisena aamuna heräsin 8-9 aikaan itsestään!
Heräämisen jälkeen avasin huoneen oven ja meidän karvakasa juoksi jostakin välittömästi pusuttelemaan naaman märäksi. Herätys hoidettu, sitten aamiaiselle!
Ellistä oli seuraa aamiaiselle ja siitä eteenpäin lenkille. Heitettiin lähes jokaisena aamuna pitkä aamulenkki, joko reippaasti kävellen tai hölkkäillen.
Tuolla lenkki ei tunnu velvollisuudelta vaan melkeinpä etuoikeudelta ja sainkin hyvin kiinni lenkkeilyn mausta jälleen! Oonpa eksynyt jo lenkille kertaalleen Suomeenkin saavuttuani ja sellainen 1-2 lenkkiä per viikko voiskin olla mulle sopiva rytmi salin ohelle. :)
Ensin kavutaan lyhyt polku ylös viiniviljelmille. Tässä vaiheessa tulee jo ihan valtavan kuuma, varsinkin, jos on +35 asteinen päivä...
Kuumuuteen on hyvä vedellä varjossa pari kourallista karhunvatukoita ja jatkaa matkaa tankkauksen jälkeen! :D
Viiniviljelmien jälkeen pääseekin sitten palkinnoksi suorasta auringonpaisteesta viileään metsään, jota asuttavat moni metriset lehtipuut ja tuolla tuntuukin aina ihan kuin voisi törmätä joihinkin satuolentoihin seuraavaksi. :D
Tässä vielä vähän osviittaa, kuinka suurista puista on kyse. Myöskin, kuinka pienestä Ellistä on kyse. <3
Ensimmäisten päivien aikana mä huomasin, miten laiska Elli oli lenkeillä ja miten se vaan kokoajan makoili uupuneena, jota se kyllä tekee monesti kaikesta huolimatta edelleen.
Ajattelin kuitenkin, että kesäturkki tekisi terää tälle pienelle kirpulle ja ryhdyttiin äipän kanssa tuumasta toimeen.
Ja katsokaa, miten toisesta tuli niiin hieno, puhtoinen ja pirtsakka tapaus! Voin vaikka vannoa, että seuraavan aamun lenkki meni paljon vauhdikkaammin ja Ellikin pysyi mun mukana.
Herkulliset ja raikkaat ateriat kuului mun lomapäivien normeihin. Saksan ruokapäiväkirjakin löytyy parin postauksen takaa, jos et ole huomannut käydä kurkkaamassa! :)
Monesti lähdettiin iltapäivästä pienien koulun jälkeen, tai sitten jo aamusta mamsin kanssa kahdestaan kaupungin omalle tekojärvelle, joka on pelastanut monet kuumimmat hellepäivät...
... Pelastaneet oikeastaan koko kylän! Nimittäin ranta kuhisi kuumimpina päivinä niin paljon porukkaa, että sai ihan mietiskellä, mihin väliin meidän vilttirykelmät mahtuvat! Siellä sitten moikkailtiin naapurit, opettajat ja salin kanssakulkijat läpi, kun KAIKKI viettelivät biitsipäivää.
Iltaisin viileni kuitenkin sopivasti sen verran, että pystyi lähteä kuntosalille tai vaikkapa Pokemon- jahtiin! Huomioikaa tiimilipat.
Ellikin tykkää Pokemon Go:sta, sillä se pääsee pienten kanssa pitkille lenkeille monta kertaa päivässä!
Mä nautiskelin, kun ilta yhdeksän aikaan pystyi talsia menemään lyhyessä topissa ja shortseissa ja oli silti lämmin!
Bulbasaurii metsästän! Tahdon saada suuren!
Mä tahtoisin metsästää vain Ellimonin, sillä ottaisin niin mielelläni Suomeen kotiinkin tuollaisen karvakamulin, jonka kanssa voisi lenkkeillä ja vitsi miten paljon iloa se tuo vaan jo sillä pienen töpöhännän heilutuksella, kun aamulla ensimmäisenä sen kohtaa tai kotiin saapuessa se on ovella niiiiin onnellisena. Pidän koirista. <3
Hei! Muistaks yhtään minkälainen sää thaikuissa oli tammikuussa kun olitte siellä :) koska sielä on ns sadekausi osaaks auttaa tyhmää xD
VastaaPoistaMoikka! Tammikuu oli kuukausi, jolloin meidän opettaja sanoi, ettei muista koskaan aikaisemmin nähneensä sadetta! Ja meidän aikaan juurikin sitten sateli muutamiakin päiviä, mutta normaalisti tammikuun pitäisi olla sadeturvattu kuukausi ja sadekausi lähti kunnolla käyntiin vasta huhtikuun lopulla! :) Helmi-maalis omasta kokemuksesta aurinkoisimmat ja kuumimmat kuut, mutta tammikuu oli just sopiva!
PoistaMä kaipasin Saksassa ihan hirveesti meren läheisyyttä. Tai järviä. Muuten siellä on ihan kivat maisemat, mutta jotain puuttuu - vesistöt. Tosin Pohjois-Saksa ja Itämeri on tietty asia erikseen :)
VastaaPoistaJoo, sitä meidän porukat on myös harmitellut ja me siellä käydessämme, mutta onneksi noita tekojärviä löytyy sieltä täältä ja ei sitä edes hoksannut, että pulikoiko sitä järvessä vai lammessa! :D
PoistaPakko (taas) antaa kiitosta aktiivisuudesta, en ymmärrä miten saat niin tiheästi julkaistua kivoja postauksia!
VastaaPoistaVoi kiitosta kovasti! Just harmittelin, miten taas jää aikaa vähemmän ja vähemmän blogin kanssa väkertämiseen, kun on palannut Suomeen, mutta kiva jos rytmi on ollut mieluinen! :)
PoistaOi mikä ihana karvakasa :) Hauvelissa olisi varmaan vähän enemmän virtaa, jos ei olisi noin kuuma :D itse otan meidän karvakamulle vettä lenkeille mukaan kuumilla säillä ja mielestäni se silloin jaksaa vähän paremmin.. Lyhytkarvaista koiraahan voi vähän vaikka kastella kesken lenkin, mutta meidän japaninpystykorvaa ei oikeen kannata, sillä turkki ei sen jälkeen kuivu ikinä :D
VastaaPoistaNiinpä! Oli kyllä jo vähän liiankin kuumat säät välillä lenkkeilyyn tuolla, mut metsän viileydessä ei enää haitannut. :) Joo, Elli vaan ei tykkää itse kastelusta yhtään! :D
PoistaIhanan rentoja lomapäiviä! :) ja vitsi miten kaunis tuo metsä, just sellanen taikametsä!
VastaaPoistaOli kyllä. :)<3 Toi metsä on ihan mun suosikki! Aina kun sinne ensimmäisiä kertoja painelen, oon aina uudelleen ja uudelleen ihan haltioissani! :D
Poista