Ensimmäiset viikot

Heipsan hei ja rentouttavaa sunnuntaita. <3





Elellään parhaillaan jo puolessa välissä tammikuuta ja huomenna mulla alkaa pitkästä aikaa normaali koulukin. Omituinen fiilis. Jotenkin, vaikka koulu onkin pyörinyt tässä kokoajan taustalla mukana, ei pää ole jotenkin yhtään enää mukana koulumaailmassa. Ensin vietin tosiaan puoli vuotta vaihdossa ja sitten tulikin puolen vuoden työharjoittelu heti putkeen. Muutamia verkkokursseja olen toki toteutellut samalla, mutta ei se tunnu jotenkin samalta asialta kuin konkreettisesti kouluun ja oppitunnille istumaan meneminen. :D Tuntuu jotenkin tosi kaukaiselta ajatukselta, mutta eiköhän siihen totu jälleen nopeasti.





Oon alkanut järjestellä pikkuhiljaa arjen ja elämän palasia kohdalleen, mutta lähdin liikkeelle niistä kaikkein mukavimmista osuuksista ja jätin ne stressaavimmat viimeiseksi. Olen nyt siis ottanut taas salin säännölliseksi osaksi arkeani ja energiat ja voimat alkaa pikkuhiljaa olla taas kohdillaan.







Syksyn lopulla mulla ei ollut enää voimia töiden jälkeen sopia mitään erityistä ohjelmaa päiville. Nolotti joutua kieltäytymään jatkuvasti ystävien treffipyynnöistä, mutta mulla ei vaan riittänyt energiat enää olla sen verran energinen ja aktiivinen työpäivän ja muiden velvollisuuksien jälkeen, että olisin pystynyt antaa itsestäni tarpeeksi ystävilleni. Tuskin ketään olisi haitannut, vaikka olisinkin ollut vähän poikki ja väsynyt nähdessämme, mutta jotenkin en halunnut silti tuhlata toisen aikaa siihen, etten olisi paikalla täysin läsnä. Nytpä olen sitten elvyttänyt ystävyyssuhteitani huolella ja melkein jokaiselle vapaapäivälle on löytynyt ainakin edes ne pikaiset kahvittelut jonkun rakkaan seurassa.





Olen kuitenkin ehtinyt tarttua myöskin vähän niihin ei niin hip hei hurray- velvollisuuksiin ja aloitin elämän perustusten puhdistuksen. Ylimääräisistä jutuista eroon. Annin muutettua taloon saatiin kivasti tavaraa roskiin ja turhuuksista eroon pyrkiminen jäi sen verran päälle, että sain käytyä läpi vaatekaappini ja lajiteltua sieltä vaatteet kirppikselle, talteen ja roskiin. Seuraavaksi isken papereideni kimppuun ja heitän niistä tarpeettomat pois ja järjestelen tärkeät paperit omiin lokeroihinsa.





Otin myös itseäni niskasta kiinni ja aloitin selvittämään heti Suomeen palattuani kipeän polveni mysteeriä. Mulla on nyt siis ollut muutaman kuukauden ajan vasen polvi niin kipeä, että tietyissä asennoissa vihloo valtavasti ja kävellessäkin kipu tuntuu. Alkuun luulin, että olen tehnyt salilla jotakin polvelleni vahingollista, mutta kun kipu paheni entisestään kuukauden salitauon aikana, aloin epäilemään suvustakin rasitteena löytyvää reumaa. Onneksi kyse ei kuitenkaan ollut siitä ja lääkäri ilmoitti verikokeesta löytyneiden arvojen olevan kunnossa. Varattiin nyt aika magneettikuvauksiin, joten eiköhän tällekin löydetä vielä ratkaisu!



Isoimmat hommat on kuitenkin vielä edessä, nimittäin uuden työpaikan metsästäminen Helsingistä päin ja kouluhommien aloittaminen oikein toden teolla. Huuh, eli vähän fifti-fifti, hyvinvointiasiat ovat nyt siis laitettu käyntiin ja rullaamaan, mutta tehtävää vielä on!





Kenellä muulla löytyy vielä listalta liuta hoidettavia asioita? Noh, onhan meillä onneksi vielä kokonainen vuosi aikaa selvitä tämän vuoden tavoitteista ja velvollisuuksista. :D Kivaa viikon viimeistä ja ahkeraa alkavaa viikkoa heppulit!