perjantai 30. syyskuuta 2016

Sitruunainen katkarapupasta

Moikka moi ja aivan mahtia viikonlopun alkua ihmiset. Nyt tulee kuulkaas sellaisen pastan ohje, että kannattaa olla silmät, korvat ja vaikka nenänreiätkin valmiina! Tässä on mun sunnuntaipasta!

Tarvikkeet

020

Kuorittuja katkarapuja
Paketti rukolaa
Paketti kirsikkatomaatteja
4 Valkosipulinkynttä
1 Chili
2 Punasipulia
Sitruuna
Pussi parmesania
Pussi makaronia
Chilikastiketta, mustapippuria, paprikajauhetta ja yrttisuolaa

033

Pilko vihannekset pieniksi

042

Raasta sitruunan kuori pannulle ja purista mehut kokonaan joukkoon, murskaa valkosipulinkynnet ja paista chili ja sipuli seoksessa oliiviöljyn kera

055

Lisää sekaan myöhemmin vielä mausteet ja sulatetut katkaravut

059

Keitä pasta ja sekoita pohjaksi rukolan ja kirsikkatomaattien kanssa

065

Sekoita lopussa katkarapuseos ja parmesani pastapohjan joukkoon

Aivan älyttömän helppo resepti, kuten sunnuntaille hyvin sopii, mutta silti niin täyteläinen makuelämys! Sitruuna ja tuoreet kasvikset tekevät pastasta ihanan raikkaan, vaikka tää onkin oikeasti melkoisen tujua kamaa.

Tää ei oo sitten tosiaan mikään terveyssapuska, joten tää on mun mielestä ihan paras vaihtari niiden herkkupäivien reseptiksi. Nyt kannattaa siis raapustaa resepti talteen ja valmistaa vaikka heti tulevan sunnuntain rentoilupäivälle. Kivat perjantait ja herkkuhetkiä! <3

18 kommenttia:

  1. Miksi et oo enään sonjan kaveri/väleissä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaah en tiennytkään moista! Ollaan sonjan kanssa kyllä edelleen bffff <3 :D

      Poista
    2. Itsekkin oon huomannut, että päivittelet someen aiempaa vähemmän kuvia joissa sonja olisi mukana/merkattuna tms.. ajattelin sen kuitenkin johtuvan siitä, että asutte ilmeisesti eri paikkakunnilla joten yhteistä aikaa on varmasti vähemmän kuin ennen :(

      Poista
    3. Ei olla vaan kuvailtu viime kertoina kun ollaan hengailtu, vaan lähinnä jutusteltu kaikki kuulumiset läpi kun molemmilla koulut ja työt päällekkäin nyt syksyn. Oon kuitenkin yökyläillyt sompulla ja Somppu mun luona aina kun ollaan ehditty :D <3

      Poista
  2. Jälleen kerran pitää kiittää sua hyvästä ohjeesta :) Mukavaa viikonloppua ♥

    Erika

    VastaaPoista
  3. Mikä tässä nyt muka on epäterveellistä? Perussafkaks lasken ite :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noo totta. Pussillinen parmesania ei ehkä kuulu ihan mun normipastaan, mutta eihän tässä siis mitään kovin epäterveellistä muuten ollut! :)

      Poista
    2. Samaa mieltä. Ihan on terveellinen resepti. Paljon kasviksia. Ei liikkuvalle ihmiselle parmesaanin murut paljon paina :)

      Poista
    3. Heheeh, juu mut tää sillä tavalla maistui melkoisen raskaalta kun oli niin juustoinen ja täytti tosi nopeesti melkein ähkyyn! :D niin sillä tavalla vähän raskaampi sapuska :)

      Poista
    4. Jos käyttäisi täysjyväpastaa ja laittaisi vain puoli pussia parmesaania, niin ois vähän terveellisempää ja en usko, että maku pahemmin kärsis.

      Poista
  4. Nami! Mitä mieltä oot muuten ihmisisitä jotka ovat huonoja syömään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun on pakko myöntää, että mua vähän ärsyttää, jos joku mun tuttu ei suostu edes maistamaan jotakin ruokaa / ruoka-ainetta, jos ei siis mitään allergioita löydy. Mut tääkin juontaa juurensa vaan siitä, että mut on opetettu pienestä pitäen maistamaan aina ihan kaikkea, joten se on mulle sellainen normi, että kaikkea myös maistetaan, jos ei olla koskaan kokeiltu. Jos on kokeillut ja ei tykkää, niin ihan fine, sitten ei syö :D oonkin monet tyypit opettanut syömään jotakin, mitä he eivät ole ennen edes maistaneet! :D

      Poista
  5. Koetko, että ruokien suunnittelu "hallitsee elämääsi"? En kysy tätä pahalla, vaan itselläni tahtoo vähän käydä näin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle itseasiassa ruoka ja syöminen on ollut aika lailla aina tosi "helppo" juttu, että syön säännöllisesti aina kun nälkä tulee, enkä sen tarkemmin mieti kun että kaikkea tarpeellista jaksaakseen lautaselta löytyy. :D Koen siis, ettei ruoka ja sen suunnittelu millään tavalla hallitse mun elämää vaan on tärkeä ja rakas osa sitä :) :D Kokkaaminen, uusien juttujen kokeilu on kyllä lähellä mun sydäntä!

      Vaikea sanoa, miten tuota ruokailua saisi sitten sulle jotenkin "rennommaksi" jutuksi :( Mä ehkä kyselisin vinkkejä joiltakin ravitsemusalan asiantuntijoilta, koska luultavasti heillä on paljon kokemusta vastaavista tilanteista! :)

      Poista
  6. Millä tavalla sä "sallit" itsellesi herkuttelun? Mun on jotenkin todella vaikea antaa itselleni lupa silloin tällöin syödä hieman epäterveellisiä herkkuja. Jos päätän vaikka, että perjantaina tai lauantaina saan syödä vaikka jäätelöä tai jotain muuta vastaavaa jos olen syönyt viikolla muuten terveellisesti ja liikkunut, niin silti tulee huono omatunto ja morkkis sen jäätelön jälkeen ja tuntuu, että maha pömpöttää ja että sama syödä vaikka sipsipussi tai puoli kiloa karkkeja kun tämä viikko meni nyt pilalle! :-D

    Oisko sulla jotain vinkkejä miten löytää sellainen terve tasapaino herkuttelun ja terveellisten elämäntapojen välillä? Milloin sulla on "lupa" herkutella ja miten vältät, että se herkuttelu ei mene överiksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jos sulla on tosiaan muuten suht terveellinen ruokavalio ja herkkupäivinäkään ei tule vedettyä yleensä mitään ihan övereitä, niin mun mielestä ei oo mitään syytä morkkikseen! Okei, kaikki on joskus himotuksissaan vetänyt lähes kokonaan sen suklaalevyn, karkkipussin tai sipsipussinkin ehkä ja eihän se kiva tunne oo jo ihan jo sen jäätävän pahan olon vuoksi, joka elimistöön tulee siitä sokerin, rasvan ja suolan määrästä, mutta ehkä se kuuluu sitten asiaan, että tuollaisista isommista määristä tulee se pieni henkinenkin morkkis. :D Yhdestä jäätelöstä, muutamasta rivistä suklaata, parista kourasta karkkia tai pienestä kulhollisesta sipsejä en morkkistelisi, vaan ajattelisin sen olevan juurikin sitä harvinaista herkkua ja musta on ainakin kiva aina viikonlopun jälkeen "palata ruotuun" ja syödä melko terveellisesti, kun olokin on sitten kokoajan freesimpi ja pirteämpi! :)

      Mun mielestä tasapaino löytyi silloin, kun tajusin, että herkkupäivän ei tarvitse tarkoittaa sitä, että vetää kaksin käsin ja kulho kaupalla niitä herkkuja, vaan voi ottaa sellaisen sopivan määrän, että se suurin himo on tyydytetty ja vetää vaikka herkkuhetkeä ennen paljon jotakin terveellisempää sapuskaa, niin ei tee mielikään niin paljon niitä herkkuja. Pizzan kanssa mä teen lähes aina salaatin kylkeen, jotta ei tuu syötyä kokonaista pizzaa, karkkia, sipsiä tai suklaata ennen mä syön kunnon ruuan ja juon paljon vettä, jotta niitä herkkuja ei tule vedettyä janoon tai nälkään. Älä ikinä herkuttele nälkäisenä! :D Lisäksi mä en tykkää sitoa mun herkkupäivää jollekin tietylle päivälle, vaan ajattelen pari kertaa viikkoon systeemillä ja jos maanantaina tekee mieli suklaata ruuan jälkeen, niin se on sitten toinen mun herkkupäivistä! :D

      Poista
  7. Miten selviät morkkiksesta? Esim ison roskaruoka aterian, silsipussin tai suklaalevyn jälkeen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silloin, kun tulee oikeasti vedettyä vahingossa yli mä ajattelen, että hyvä vaan, että tuli näin paha olo kehoon ja henkisestikin, että muistaa ens kerralla sitten, ettei tarvii ahmia koura tolkulla sitä tavaraa napaan, vaan voi ottaa suosiolla vähemmän! :D Se morkkis on varmaankin se muistutus vaan, että tää ei ollut nyt hyvä juttu sun elimistölle. Ja jos sitä morkkista ei tulis, niin sitä vetelis varmaan sitten joka päivä moisia övereitä nälkäänsä.

      Poista