Himoksen juhannus

Viikonloppu oli täynnä hauskuutta, mutta ihan yhtä lailla hulluuttakin. Lähdimme neljän hengen tyttölaumalla ajamaan kohti Himosta torstai iltana. Lähdimme ilmeisesti juuri pahimpaan ruuhka-aikaan liikkeelle, sillä heti moottoritielle saavuttuamme jouduimme osaksi matelevaa autoletkaa. Lopultakin saavuimme leirintäalueelle ja aloimme kasaamaan leiriämme. Kympin maksava teltta ja auto saivat toimia kolmen päivän tilapäisenä asumuksenamme.







Kaikki jännittävä oli edessäpäin, mieli oli odottavainen, ilma raikas ja viileä ja ensimmäiset kuplivat korkattiin. Kaikki vaikutti täydelliseltä, kunnes aurinko alkoi hiljalleen laskea kauniisti järven ylle. Se kylmyys! Luulin, että nahkatakki, lämmin neule ja paksu huppari olisivat ihan käypä asukokonaisuus keskikesän iltoihin, mutta auringon laskiessa kylmyys tuntui iskevän luuytimiin asti. Heti ensimmäisenä yönä laitoin siskolleni viestiä, että hän toisi talvitakkini seuraavana päivänä festareille tullessaan. Olin kuitenkin sen verran viisas, että olin napannut mukaani poikaystäväni pingviini-haalarin, joka toimikin jokaisen yöni pelastajana ja eksyipä yhtenä päivänäkin päälleni. :D

Ensimmäisen yön kylmyys-järkytyksestä selvittyämme totuimme kuitenkin ilman viileyteen ja osasimme valita vaatetuksemmekin sen mukaisesti, kivat kesätopit ja shortsit saivat jäädä laukun pohjalle ja lämpimimmät neuleet kaivettiin esiin.

 Päivisin oli kuitenkin myös paljon aurinkoisia ja lämpimämpiä hetkiä ja onneksemme ei kuitenkaan satanut vettä. Yhtenä päivänä hieman ripotteli, mutta kertakäyttö sadetakit riittivät pitämään vaatteemme kuivina.

Toisena päivänä saimme leiriimme hieman lisäjoukkoja, kun pari autollista ystäviämme saapui Himokselle.

 
Kävimme festarialueella katsomassa monia esiintyjiä ja pääsimme usein myös ihan ensimmäiseen riviin heilumaan. Ihan mieletön meininki ja ihmishulina oli päällä kyllä huonosta säästä riippumatta!



Viimeisenä päivänä saatiin myös siskoni Anni osaksi festarijoukkoamme! Ne eturivin tytsyt. ;)






Monena yönä tuli valvottua aamuun asti ja olokin on tällä hetkellä sen mukainen. Ääni on lähtenyt, silmiä särkee ja oma lämmin peti tuntuu maailman täydellisimmältä paikalta maailmassa. :D Vaikka nämä kolme päivää olivatkin kokonaisuudessaan melko riuduttavat, tälläinen retkeilyelämä on silti mielestäni yksiä kesän kohokohdista ja aloimmekin suunnittelemaan välittömästi ensi juhannustamme Himokselle. Kymmenen asteen lämpötilan nousu ei kuitenkaan olisi pahitteeksi.

Viikko pitäisi vielä jaksaa täällä Suomen synkkyydessä ja sitten suuntana olisi Mallorca! ;) <3