Filzmoos, Austria

Itävaltaan saavuttuamme olimme täysin myytyjä. Perheemme oli ollut Alpeilla jo useita kertoja, joten heille maisemat olivat jo tuttu näky, mutta minulle ja Jaakolle kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Vuoristomaisemat, virtaavat joet, suurten niittyjen ja metsien vehreys alppilehmillä varustettuna. :D





Vielä enemmän ihmeissämme olimme, kun näimme majoituspaikkamme! Perheellemme oli varattu kaksi vierekkäistä huoneistoa, joilla oli yhteinen suuri terassi. Huoneistomme oli melkein yhtä iso kuin kotimme ja sieltä löytyikin kylppärin ja makuuhuoneen lisäksi myös olohuone ja erillinen keittiö kaikkine varusteineen. Terassiltamme näkyi vuoristomaisema ja makuuhuoneemme ikkunasta kaksi laiduntavaa hevosta varsoineen.





Kyllähän täällä viikon kelpaa oleskella. ;)

Filzmoos oli ihanan rauhallinen pieni kylä ja heti sinne saavuttuamme pääsykokeista aiheutuneet stressin tunteet katosivat välittömästi. Ensimmäisen illan käytimme vain kotiutumiseen ja akkujen lataamiseen seuraavaa päivää varten. Aamusta lähdimmekin kohti ensimmäistä vaellustamme.





Vaelsimme Jaakon kanssa ensimmäistä kertaa vuorilla ja sen kyllä tunsi jaloissa. Välillä tuntui siltä, että olisi halunnut vain kääntyä takaisin alamäkeen ja kieriä alas. Ellikin melkein luovutti kerran matkallamme huipulle, mutta koki kuitenkin ihmeselviytymisen nähtyään lumitasanteen reitin varrella.



Paahtavan kuumuuden keskellä komeilevat lumilaatat olivat kummallinen näky, mutta siellä niitä oleili siellä täällä kesäisten maisemien keskellä. :D

Aina vaellusreitin huipun saavutettuamme palkitsimme itsemme vuoristohyttien luona syöden ja juoden itsemme kylläisiksi. Ruokailun ja huilaamisen jälkeen edessä oli nimittäin vielä vaellus takaisin alas vuorilta, joka oli myös yllättävän rankkaa. Jaakko valitteli alasmenoa jopa rankemmaksi kuin nousuvaihetta, mutta kyllä se nousu oli sen verran hengästyttävää puuhaa, etten voinut samaistua asiaan. :D










Vaellus selfie. :'D








Patikointimatkojemme varrella näkyvät kauniit maisemat, luonto ja eläimet tekivät vaeltamisesta tuplasti hauskempaa ja välillä ei edes huomannut talsivansa jyrkkää ylämäkeä pitkin, kun ihasteli kaikkea ympäriltä löytyvää. Kaikenmaailman otuksia tulikin nähtyä reissulla luonnossa sekä eräällä hevostilallakin, jossa kävimme muutamana päivänä käyttämässä pieniä ratsastustunnilla. :)













Olen aivan hulluna kaikenlaisiin ötököihin ja elukoihin, joten matkamme oli minulle erittäin mieluisa myös tältä osin. Pääsimme syöttämään alppimurmeleita, kilejä ja pupuja, paijaamaan ja halimaan kissanpentuja, koiria ja hevosia ja näkemään erilaisia luonnon eläimiä vaellusreittiemme varrella. Nyt olen hetkeksi saanut elukkakiintiöni tyydytettyä ja kestän ehkä vielä muutaman vuoden (viikon) ilman omaa lemmikkiä.. ;D

Yhtenä päivänä menimme naapurikaupunkiimme Dachsteiniin ja nousimme kondolihissillä siellä sijaitsevalle jäätikölle. Jäätiköllä toimi kenttälaskettelukeskus ja kontrasti hissimatkan lähtöpisteestä huipulle oli valtava. Oli melko epäuskoinen fiilis, kun kesämaisemat vaihtuivat hyvin nopeasti talvisiin lumisiin maisemiin ja lämpötilakin laski noin 15 asteella. Aurinko lämmitti ylhäälläkin kuitenkin sopivasti, joten pärjäsimme huipun 12 asteessa hyvin kevyillä takeilla. 








Jäätikölle oli rakennettu metalliristikosta ja paikoitellen myös läpinäkyvästä lasista Skywalk, joka sai polvemme tutisemaan. Maisemat olivat aivan mielettömät, mutta teki kyllä hyvää siirtyä lasin päältä maan vankalle pinnalle. :D





Säät suosivat matkaamme ja monena päivänä lämpötila kohosikin reippaasti päälle kahdenkymmenen asteen. Päivät vaellettuamme menimme muutamana iltana vastapainoksi uiskentelemaan läheisiin uimaloihin.

Lähtisin vastaavalle vaellusmatkalle uudestaan koska vain, mutta tällä hetkellä odotan kyllä innolla tulevaa Mallorcan reissuamme rantoineen ja palmupuineen!


Näihin kuviin ja tunnelmiin. Kiitos upeasta reissusta loistavalle matkaseuralle.<3