perjantai 5. helmikuuta 2016

Taking steps is easy - Standing still is hard

Multa on kyselty valtavasti kysymyksiä blogissa, sähköpostissa ja ihan oikeassa elämässäkin, että miten pitkän parisuhteen päättymisestä selviää ja olisiko antaa mahdollisesti joitakin hyviä vinkkejä positiivisen fiiliksen ylläpitämiseen ja elämästä jälleen nauttimiseen ravistelevien hetkien koittaessa.

Syksyn aikana mulla ei ollut oikeasti kovinkaan paljon aikaa pysähtyä aloilleni mietiskelemään näitä kaikkia elämäntilanteeni tuomia muutoksia, vaan olin jatkuvasti menossa johonkin suuntaan ja pidin itseäni ehkä tarkoituksellakin hieman liian kiireisenä niin arkena kuin viikonloppuisinkin. Mulle onkin tullut täällä Thaimaassa ollessa välillä järkytyksenäkin, miten paljon täällä on aikaa ajatella elämän jokaista pientä yksityiskohtaa. Mä jotenkin tunnen kaikki tunteeni täällä sata kertaa vahvempina ja pystyn jäsennellä ajatuksiani ihan eri tavalla kuin aikaisemmin. Musta tuntuu, että mun pään sisällä liikkuu jatkuvasti ihan valtavasti erilaisia tunteita ja asioita ja tutkiskelen kokoajan sisäisiä fiiliksiäni ja koen kaiken jotenkin tosi voimakkaasti.

Täältä tulee nyt melkoisen suoraa tekstiä. Jos pystyn kuitenkin näillä seuraavaksi jakamillani vinkeillä tuoda edes hieman valoa jonkun kovia kokeneen henkilön tunnelin päähän, on se sen arvoista. Oon aina ollut jotenkin hyvä käsittelemään elämän ikävempiäkin asioita ja uskon, että positiivisella elämänasenteellani on hyvin suuri vaikutus asioista selviämiseen ja elämässä eteenpäin kulkemiseen.

Oma koetteleva elämäntilanteeni liittyi siis vähän päälle puoli vuotta sitten päättyneeseen ikäisekseni hyvin pitkäaikaiseen parisuhteeseen. Koska käsittelimme eron erittäin hyvissä väleissä ja voin kutsua entistä poikaystävääni edelleen hyväksi ystäväkseni, koin että uskallan jakaa tännekin hieman omia hyväksi kokemiani vinkkejä heikosta hetkestä eteenpäin pyristelyyn. Tärkeinpiä ensimmäisiä askelia oli mielestäni hyväksyä täysin uusi tilanne, käsitellä ne kaikki tunteet läpi läheisten ja tilanteeseen liittyvien henkilöiden kanssa ja ottaa tuleva vastaan avoimin mielin. Mielestäni on myös erittäin tärkeää, ettei menneisyyttä koe menetettynä aikana, vaan muistelee sitä lämmöllä osana sun omaa tarinaasi. Sä et varmastikaan olisi juuri se oma ihana itsesi tässä ja nyt, jos et olisi kokenut niitä kaikkia hetkiä menneisyydessäsi. Menneisyys on varmasti kasvattanut ja opettanut meitä jokaista paljon ja tuonut tarinaamme uusia vivahteita, iloa ja elämää. Katkeroituminen ei kannata.

Nämä samat säännöt pätevät siis mielestäni moneen muuhunkin elämää ravistelevaan hetkeen. Läheisen menettäminen, ystävän kanssa välien katkeaminen tai erkaantuminen, pettymys, työttömyys tai potkujen saaminen tai muu elämän vastoinkäyminen voi vetää mielen melkoisen matalaksi ja siitä eteenpäin kulkemiseen tarvitaan toisinaan järeitäkin keinoja. Kaikki ihmiset käsittelevät tunteita hyvin eritavalla, enkä väitäkään, että nämä tulevat pelastamaan kenen tahansa päivän, mutta näillä seuraavilla pienillä asioilla mä oon ainakin itse saanut paljon arkeeni ja elämääni lisää iloa ja energiaa!

1568

Huumori

Naura paljon ja naura usein! Naura, vaikka se ei tilanteeseesi nähden vaikuttaisikaan välttämättä soveliaalta tai normaalilta. Huumorilla voi pelastaa monta kurjaa päivää, hetkeä tai kokemusta ja hymyillä ja nauraa saa ja pitääkin, vaikka elämä kohtelisikin välillä kaltoin. Mun mielestä on hirveää ajatella, ettei suruaikaa viettävä ihminen saisi iloita mistään. Tottakai surun hetkellä sitä ehtii rypeä niissä ikävissäkin tunteissa, mutta saa sitä silti tulla iloiseksi, jos elämä heittää eteen jotakin mukavaakin päivään.

1664

Syö hyvin

Itse lukeudun ainakin ehdottomasti niihin ihmisiin, joilta katoaa totaalisesti ruokahalu ikävien tilanteiden edessä. Pelko, ikävä, sairaus, suru, stressi tai jännitys saa mun elimistön jotenkin aivan sekaisin ja nälän tunne on tipotiessään. Eikä se nälkäkään niin, vaan se ahdistava möntti, joka sinne masuun ja kurkun päähän muurautuu ja tekee pesänsä. Tuntuu siltä, että olisi jokin konkreettinen kipua, tuskaa ja kuristusta aiheuttava eliö mahanpohjassa. Oonkin monesti vitsaillut, että iloinen Essi syö ja kokkailee jatkuvasti ja surullisen Essin jääkaapissa koreilee vain lamppu. Eron jälkeen painelin päiviä eteenpäin valehtelematta ihan muutamien satunnaisten suupalojen ja veden voimin, jotka vetaisin nekin napaan vain järjen voimin, sillä tiesin miten tärkeää elimistön on saada säännöllisesti ravintoa. Muistan, miten mun kroppa kävi ensimmäiset pari viikkoa niin ylikierroksilla ja oli jonkinlaisessa shokkitilassa ettei se yksinkertaisesti ottanut edes vastaan kunnolla ruokaa. Musta oli niin ihanaa, kun Anni ryntäsi ensimmäisiksi päiviksi mun luo ja yritti tuputtaa suklaata ja kaikkea muuta mun suosikkiherkkua mulle väkisin, kun musta taisi nähdä oikein silmissä, miten ruoka ei ollut oikein uponnut alas. :D

Syömättömyys tietenkin kurjensi sekä henkistä että fyysistä vointia entisestään ja viikon kipuilun jälkeen mä vain pakotin itseni vetämään ravintoa napaan ja pikkuhiljaa maha alkoi taas kestää yhä suurempia määriä ja yleinen olotila parani hetkessä huomattavasti. Syömättömyys onkin ehkä typerintä mitä ihminen voi tehdä voidessaan henkisesti huonosti, sillä kun kroppa ei saa ravintoa, on olo jatkuvasti vain entistäkin kurjempi, heikompi ja väsyneempi. Ravinnolla on ihan valtava vaikutus elimistössämme tunteiden ja ajatusten muodostumiseen.

Ja se ravinnon laatu. Sillä on oikeasti merkitystä mitä suuhusi laitat, varsinkin sillä hetkellä, kun koitetaan saada niitä positiivisia tuntemuksia taas henkisestikin aikaan. On varmasti sanomattakin selvää, että höttöruuan, sokeripommien ja erityisen suolaisen ja rasvaisen ruuan mättäminen ei tee oloa ja fiilistä paremmaksi kuin ehkä sen lohduttavan sekunnin verran, kun sen herkkupalan suuhunsa upottaa. Jälkeenpäin olo voi olla kuitenkin vielä entistäkin raskaampi, kurjempi ja voimattomampi. En tarkoita, etteikö itseään saisi lohduttaa silloin tällöin jäätelökulholla tai suklaapatukalla, mutta kunhan yleinen ruokavalio on kondiksessa, kroppa saa tarvittavat ravintoaineet ja aineenvaihdunta pelaa eikä ne herkut ole se ainoa ravinto, mitä sinne napaan saa vedettyä heikolla hetkellä.

Paljon siis vihanneksia, hedelmiä, marjoja, hyviä rasvoja, tarpeeksi hiilareita, kuituja ja proteiineja niin pakka pysyy kasassa ja yleinen jaksaminen ja arjen mielekkääksi kokeminen on huomattavasti helpompaa kuin liian vähällä, ravintoarvoiltaan pielessä olevien ruoka-aineiden kanssa kituuttelu. Kun parin viikon jälkeen mullekin ruoka alkoi taas maistua normaalisti, huomasin että se hyvä fiilis tulevaa kohtaan kohosi myös samalla oikein kohisten!

Syö siis terveellisesti ja tarpeeksi, kun elämä näyttää sulle keskisormea, niin joku päivä sä oot tarpeeksi vahva näyttämään niille ikäville asioille keskisormea takaisin ja naurat vielä makeasti päälle! Tää siis hyvällä hengellä sanottuna! :D

1582

Liiku

 Ei oo varmaan tilannetta, jota liikunta ei voisi vääntää edes hieman positiivisempaan valoon. Se voima, energia ja hyvä tuuli, joka urheilusta välittyy, siltä ei vaan voi välttyä, koska meidän kehot on luotu liikkumaan! Mulle urheilu, varsinkin salitreeni, on ollut aina tapa purkaa myös niitä tunteita. Kun on erittäin hyvä fiilis, saatan painua salille puskemaan iloisesti laitteiden välejä edes takas pomppien musiikkia kuunnellen, kun taas oon vihaisella tai surullisella tuulella, salille menee vääntämään sellaista uhoavaa tunteidenpurkaus- treeniä, jossa ei oo enää edes varma, että vieriikö siinä poskella kyynel vai hikipisara. Kun taas koen voimakasta stressiä tai ahdistusta jostakin asiasta, pääsee salille nollaamaan, unohtamaan kaiken hetkeksi ja purkamaan kaikkia niitä paineita ja stressihormoneita ja kunnon treenin jälkeen olo onkin parempi AINA!

Täähän on ihan tutkittukin juttu, että liikunta vapauttaa meissä rassukoissa hyvänolon endorfiineja ja mulle tulee ainakin henkisestikin parempi fiilis, kun tuotan itselleni hyvää mieltä noinkin keholle ystävällisellä tavalla! Eipä sekään varsinaisesti mieltä huonompaan suuntaan johdattele, jos sieltä peilistä alkaa pikkuhiljaa kurkkia joku elämänsä kunnossa oleva heppuli vaikka ulkonäölliset seikat eivät se tärkein syy kuntosalilla, harrastuksissa tai lenkkipolulla paahtamiseen olisikaan.

Jos liikkuminen ei meinaa yksistään ottaa tuulta purjeisiinsa, olisiko vaihtoehtona jonkin uuden harrastuksen aloittaminen? Porukassa saa yleensä helpommin itseään niskasta kiinni, mutta itse kuulun kuitenkin niihin, jotka treenailevat mieluiten yksin tai parin hyvän toverin kera.

1497

Sano kyllä elämälle

Ylitä itsesi, riko rajasi ja uskalla kokeilla uutta! Oli se sitten reissu, matka, uuden ihmisen kohtaaminen, uuden harrastuksen kokeileminen tai mikä tahansa muu uusi ja jännittävä asia! Tartu hetkeen ja sano kyllä niillekin asioille, joille olisit ennen sanonut ei heittämällä. Näin saatat kokea jotakin aivan uutta, jota et olisi koskaan uskonut kokevasi elämässäsi! Mä otin itse ainakin tän kohdan vahvasti käytäntöön kesän lopulla ja pitkälle syksyyn, että lähdin mukaan lähes kaikkeen, mitä ystäväni minulle ehdottivat. Makaanko mielummin keskiviikon yksin kotona vai lähden ihan extemporeen jonnekin kaverin kaverin keikalle. Valinta oli selvä ja voi että meillä oli hauskaa! Välillä ihan tuntui, että eihän se arki edes saisi olla näin hauskaa, kun oli tottunut siihen, että arki rullaa aina samalla tietyllä kaavalla, johon ei kuulu minkäänlaiset extempore jutut ja silloin tällöin myös hulluttelut! :D 

Kun alettiin puhua tästä vaihdosta syksyllä, mun ajatukset oli ensin hieman varovaiset, vaikka olin tätä itsekin monesti pyöritellyt mielessäni. Mietin, että onko tämä nyt liian repäisevää itselleni kuitenkin, kuinka selviäisin erossa perheestäni ja ystävistäni ja kuinka elämä uudessa maassa lähtisi rullaamaan käyntiin. Hetkeäkään en kadu! Hyvä fiilis, aktiivinen elämä ja mielekäs arki on aika moneltakin osalta sun oma päätös. Sä voit päättää, ettet sä uskalla kokeilla mitään uutta, poistua omalta mukavuusalueeltasi tai nauttia kaikesta ympärilläsi tai sä voit päättää, että sä vaan meet ja teet tuon kaiken ja ylität itsesi täysin!

1571

Saat olla välillä myös itsekäs

Tää on ollut mulle ehkä vaikeinta koko prosessissa. Oon tottunut jakamaan elämäni aina joko suuren perheen, erittäin läheisen ystäväporukan tai poikaystävän kanssa ja toiset ihmiset on ollut aina otettava erityisellä tavalla huomioon ympärille. Oon aina ollut myös porukassa se, joka ajattelee aina ensin "Miten muut haluaisivat, että toimin? Miten muilla olisi kaikkein kivointa?" ja järjestänyt kaikenmaailman juttuja, yllätyksiä ja piristyksiä läheisilleni ja ystävilleni. Ensimmäistä kertaa elämässä ei tarvinnut jakaa mitään toisen kanssa. Ei kertoa minne menee ja koska tulee takaisin. Ei ajatella mitähän toinen haluaisi illalliseksi tai pitääkö jälkkäristä jättää puolet toiselle. Saako aamulla laittaa radion pauhamaan täysillä kun toinen nukkuu tai saako baarista tulla kotiin keittiöön kolistelemaan ja laulamaan täysillä. 

Mä oon myös ensimmäistä kertaa tehnyt oikeasti itsekkäitä päätöksiä ja valinnut illan suunnitelmista sen vaihtoehdon, joka on itselleni kaikkein hauskin vaihtari, vaikka tuottaisinkin osittain pettymyksen toisaalle. Mä en ole ikinä ennen elämässäni toiminut näin ja oonkin potenut vahvoja omatunnon tuskia välillä, mutta mulla ei oo myöskään ikinä ollut elämässäni näin hauska ja vapautunut olo. Musta tuntuu, että mä vain tarvitsin tämän kaiken oman ajan ja omien tuntemuksien seuraamisen, jotta selviän tästä kaikesta muutoksesta. Oon tottunut antamaan aina niin paljon omastani muille, että oman edun ja fiiliksen ajatteleminen on tuottanut mulle huonoa omatuntoa! Tästä alkaa pikkuhiljaa oppia pois ja vaikka tottakai elämässä tulee ottaa myös huomioon muut ihmiset ja varsinkin läheiset, oon tajunnut nyt sen, että mä elän täällä kuitenkin pääasiassa itseäni varten, enkä jotakin toista miellyttääkseni.

Mene eteenpäin, tee uutta, lähde vaihtoon, muuta, etsi uusi duunipaikka tai mitä vaan, kunhan sä saat uusia kivoja asioita ja kokemuksia joihin keskittyä, tunnet arkesi mielekkääksi ja koet sen fiiliksen, että eteenpäinhän tässä mennään ja hyvä niin!

1695

Mä oon hyvä sisältä ja ulkoa

Sisältä hyvä olo kumpuaa myös ulospäin, mutta välillä voi koittaa myös kaikkensa panostaa edes siihen ulkomuotoonsa. Kivat vaatteet, freesi fiilis (puhdas tukka, lakatut kynnet, pieni- tai suurempikin ehostus). Mä oon ottanutkin tässä tavaksi, että en lähde ulos kodista, ennen kuin on sellainen tarpeeksi hyvä fiba. Se saattaa vaatia suihkussa käynnin, naaman tuplaehostuksen, vaatteiden vaihdon tai muuta vastaavaa, mutta uko-ovi ei aukea, ennen kuin on sellainen olo, että kylläpä mulla on hyvä fiilis nahoissani tänään. Kaikkien ulkoisten seikkojen ei tarvitse olla aina täysin kondiksessa, mutta jos ees vaikka hyvä hiuspäivä iskee kohdalle, ollaan jo plussan puolella. Nimittäin, jos sulla on jo ulos astuessasi sellainen olo, että lippa vain syvemmälle päähän ja älkää katsoko mua, ei se siitä pitkän ja rankan päivän edetessä yhtään parempaan suuntaan muutu. 

Peiliin katsoessa on myös tärkeää, ettet sä keskity siihen astuessasi niihin asioihin, missä on sun mielestä parantamisen varaa tai mikä on vialla. Ennemminkin siihen astuessasi päätä, että tsekkaat ne asiat, mistä jo entuudestaan tykkäät ja kurkkaat sitten vielä että kokonaisuus toimii. Kyllä, sä voit jäädä töllöttelemään sitä yhtä finniä naamassa ja kelailla, että onpas tänään ruma päivä meneillään, tai sä voit huomata, että onpa sulla tänään onnistunut asuvalinta tai erityisen hyvä peppu näissä farkuissa! :D

Hemmottelu on myös sallittua ja kauneusunet, kauneushoidot ja arjen yleinen ehostus on hyvin tärkeää terapiaa toisinaan! Oon huomannut, että mulle myös yksi tärkeistä seikoista on se, että mulla on vaatteet päällä, joissa on hyvä olla. Välillä toimii astetta laittautuneempi lookki ja välillä taas urheilullisissa, puhtaissa ja istuvissa vaatteissa ulos lähteminen. Kunhan ei oo sellainen olo, että miksi mä edes omistan nää rytkyt, mutta mennäänpä nyt kuitenkin ihmisten ilmoille nyt sitten.

1671

Siinä oli mun muutamia kikkakolmosia elämässä eteenpäin kahlaamiseen ja oma fiilis on ainakin sellainen, että oon selvinnyt melkoisen hyvin kaikesta, mitä uutta elämä on eteen heitellyt. On tullut välillä tehtyä ehkä hieman itselleen haitallisiakin päätöksiä ja valintoja, mutta niistäkin oppii. Eikä sitä koskaan tiedä, mikä tässä elämässä on itselleen sopivin tapa tallata, jos ei välillä eksy siltä polulta sinne tuntemattomaankin. Uskon, että mulla on tässä vielä melkoinen itsensä tutkiskelun vuosi edessä, kun tutustun vieläkin paremmin itseeni ja siihen, mitä tältä elämältä oikeasti tahdon. Oonkin oppinut itsestäni enemmän tässä puolen vuoden aikana kuin varmaan koko elämäni aikana yhteensä! Ja tää on ihan mukavaa. Tavoitteenani onkin, että voin joku päivä sanoa, että mä olen ja mulla on hyvä just tälläisenä, just tässä paikassa, just näiden ihmisten ympäröimänä ja juuri tällä hetkellä!

Kuvitus postaukseen Phra Nang Beachin rantakallion kukkulalta - Krabi

41 kommenttia:

  1. Voi Essi<3 Kaikki kohdat kyllä niin totta ja sää se vaan vaikutat joka kerta aina vaan ihanammalta ihmiseltä!

    VastaaPoista
  2. Ihanat kuvat ja loistava teksti, ihana kun julkaisit tämän ja kirjoitit aiheesta, joka varmasti monia kiinnostaa :) elämässä kuuluu välillä olla itsekäs, jotta pärjää, kuulosti se kuin karulta vaan. Etenkin eron jälkeen moinen tekee hyvää ja minusta jokaisen kuuluisi olla elämässään yksin edes puoli vuotta. Siinä ajassa oppii itsestään niin paljon ja se on yksinkertaisesti upeaa, tai hämmentävää, mutta tekee niin hyvää ihmiselle. Thaimaa on tähän sulle kyllä ihan loistava tilaisuus, joten ota siitä kaikki irti! Tuli ehkä maailman sekavin kommentti, mutta toivottavasti tästä saa tolkkua :>

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä tää yksin oleminen on tehnyt ihan hyvääkin nimenomaan itsensä tutkiskelun kannalta. :) Tää reissu oli kyllä parasta, mitä mulle on ikinä tapahtunut! Kommentistasi sai todella hyvin tolkkua no problemo! :D <3

      Poista
  3. Aivan ihana postaus Essi!! <3 monesta asiasta sun kanssa niin samaa mieltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että tykkäsit. :) Ja kiva kuulla, että lötyy samanlaisia fiiliksiä ja ajatuksia! <3

      Poista
  4. Tämä postaus tuli niin tarpeeseen. Tänään päättyi pitkäaikainen parisuhde ja fiilis on aika maassa, mutta tämä postaus sai piristämään, joten kiitos siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi ikävä kuulla, ota oma aikasi ja surra ja pelätä saakin, mutta pian se alkaa helpottaa. <3

      Poista
  5. Ihana postaus. Olet huippu <3

    VastaaPoista
  6. Ihana olet essi, gotta love ya<3 ps oot ihan super hauska, saat aina hymyn huulille monilla hauskoilla kommenteilla sun postauksissa haha. Ja sun postauksista välittyy muutenki semmonen rento fiilis, lämmin henki ja hyvä asenne elämään! Oot vissiin ainoo bloggaaja jonka postaukset oikeesti lukemalla luen koska niistä saa aina jotain irti, vähintään entistä paremman fiiliksen itelleenki! 8)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan ihana kuulla. Kiitos paljon tästä kommentista, tuli tosi hyvä mieli. <3

      Poista
  7. Aivan ihana postaus <3

    VastaaPoista
  8. Tää postaus oli Essi ihan mahtava ja varmasti hyödyllinen tosi monille! Pystyn itsekin allekirjoittamaan noista kohdista oikeastaan kaikki. Mulla on myös takana ero suhteellisen pitkästä suhteesta, mutta mulle se tuli täysin puun takaa ja yllättäen. Edellisenä iltana mulle vannottiin rakkautta, seuraavana aamuna se kaikki oli poissa. Tää johti siihen, että minä ja mun koko kroppa oltiin ihan shokissa ensimmäiset pari viikkoa eikä ruoka todellakaan maistunut. Taisin ekan viikon aikana syödä pari omenaa ja paketin nuudeleita, eikä nekään meinannut pysyä sisällä. Se on tosi jännä, miten kroppa voi reagoida noin voimakkaasti siihen, mitä on tapahtunut. Lopulta kavereiden ja perheen voimin sain pikkuhiljaa lisättyä sitä syömäni ruoan määrää ja lopulta kaikki palasi siltä osin taas normaaliksi :)

    Ja toi huumori on myös ihan tosi tärkee! Tietenkään ei saa unohtaa sitä, että sitä menetystä täytyy myös surra, mutta kannattaa ehdottomasti tehdä sellasia asioita ja hakeutua sellaisten ihmisten seuraan, jotka saa sut nauramaan. Muistan vieläkin niin selkeästi sen fiiliksen, kun ensimmäistä kertaa isäni kuoleman jälkeen oikeasti nauroin, kun istuin iltaa kavereiden kanssa ja joku teki/sanoi jotain. Nauroin niin, että silmistä tuli vettä ja se tunne oli niin mahtava ja vapauttava. En edes muista mille nauroin, mutta muistan sen miltä se nauraminen tuntui :D Edellisestä kerrasta tosiaan oli jo viikkoja.

    Upeita kuvia<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullekin tää tuli loppujen lopuksi todella yllätyksenä, joten ymmärrän sun fiilikset täysin. <3 Joo, nauraminen helpottaa kyllä niin moneen "vaivaan". :') Kiitos paljon myös sulle, kun jaoit hieman omaa tarinaasi. Tää vertaistuki ja vuorovaikutus on ihan uskomattoman hienoa täällä mun blogissa!

      Poista
  9. Ihan sanattomaksi vetää.. Itsellä ei eroa tms vaikeita muutoksia ole menossa, mutta tämän kirjoituksen joka ikisestä lauseesta pitää kyllä ottaa oppia! Oot kyllä mun ihmisidoli :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä oli joo ihan hyviä vinkkejä muutenkin kuin vaikeiden tilanteiden selättämiseen! :) Aivan ihana olet. <3

      Poista
  10. Ihana postaus ja ihan täydellisiä kuvia taas kerran! <3
    Oon seuraillut sua snapchatissa nyt pari kuukautta ja tykkään sun mystoryista kovasti, lähipäivinä yksi juttu on vaan särähtänyt korvaan melko monesti. Sanot usein "netflix and chill", kun olette Saanan kanssa katsomassa netflixiä. Ajattelin vaan että tiedätköhän sanonnan olevan kiertoilmaisu seksille..? :D Ei siis todellakaan pahalla, mietin vaan että sanotkohan sen vitsillä vai etkö tiedä sen piilomerkitystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heheeh. :'DDD Vitsit mua jotenkin nauratti tää kommentti hyvällä ihan hulluna! :D Tiedän joo piilomerkityksen ja osittain siksi jopa oikein oon viljellyt sitä tuolla snapissa, kun se on ollut niin hyvä läppä olevinaan. :DD Väsyneen huumoria...

      Poista
  11. Voi miten hyvä postaus jälleen kerran! Olit selvästi panostanut ja monilla on tästä varmasti hyötyä!! <3 Postaus herätti myös itsessäni tunteita, sillä vietetään juuri tänään avomieheni kanssa 12. vuosipäivää! En edes osaa kuvitella miltä tuntuisi ja miten paljon elämä muuttuisi, jos tämä 16-vuotiaana alkanut parisuhde päättyisi. Kaikesta voi kuitenki selvitä :)

    Kiitos ihanasta blogistasi ja oikein mukavaa alkavaa kevättä sinne lämpöön :D

    -Laura-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahinta ehkä olikin juuri se, kun oli niin tottunut jakamaan elämänsä sen toisen kanssa eikä oikein edes muistanut enää aikaa, kun sitä toista ei vielä siinä ollut. Olin kuitenkin myös vasta 13-vuotias, kun alettiin seurustella. Pelotti ehkä jotenkin se, millaista on olla ihan yksin. Onnea paljon vuosipäivän johdosta ja monen monta onnellista yhteistä tulevaakin vuotta teille <3 :')

      Poista
  12. ESSI SÄ OLET IHANA!!!<3

    VastaaPoista
  13. Loistava postaus Essi :) Ihanasti olit panostanut tähän ja annoit erittäin hyviä vinkkejä! Mulla ei vastaavanlaisesta erosta oo kokemusta, mutta monista muista vaikeista tilanteista kyllä ja näitä vinkkejä voi soveltaa niistäkin selviämiseen mainiosti :) Toi ekana mainittu huumori on muuten oikeesti ihan mielettömän mahtava voimakeino ja hyvä lähestymistapa välillä tosi rankkoihinkin juttuihin. Joskus en tajunnut miten paljon muutakin huumorista saa kuin pelkkää hauskuutta - se on paljon suurempi asia. En edes tiedä missä olisin ilman hullua huumoriani, jota oon käyttänyt mm.sairauden kanssa kamppailuun - monien mielestä varmaan tosi oudoissakin tilanteissa, mutta... :D Kunpa kaikki tajuais sen miten paljon siitä voi saada apua!

    Kiitos tästä hienosta postauksesta, oot ihana ja viisas nainen, jolla on tosi ihailtava asenne <3 :)

    Erika

    VastaaPoista
  14. Oot aivan mielettömän inspiroiva ihminen, tää teksti sai mut ajattelemaan kaikkea elämässä meneillään olevaa paljon positiivisemmin ja sai mussa semmosen tsempin aikaan että huh :D kiitos sulle!! Oot taitava kirjottaja ja todella hyväsydämiseltä vaikuttava nuori nainen :) kehua voisin maasta taivaaseen tällä hetkellä mutta eiköhän nuo kiteyttänyt mun ajatukset tarpeeksi hyvin :D onko yhtään koti-ikävä siellä maapallon toisella puolen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan superia kuulla! Sen tsemppipotkun mä tällä haluaisinkin nimenomaan saada aikaan ihmisissä! :D :) Ootpas kultainen, kiitos kiitos kiitos! Pakko myöntää, että mulla ei oo tällä hetkellä kyllä yhtään koti-ikävä, kun saan kk päästä siskonkin tänne pariksi viikoksi ikävää helpottamaan ja aika on mennyt nyt ihan todella todella siivillä täällä! :)<3

      Poista
  15. Mun poikaystävä oli melkeinpä kuin unelmamies, just sellanen kun olin aina toivonukin. Ulkonäöltään loistavassa kunnossa ja sisäisestikin reilu, huolehtiva ja samalla aaltopituudella tärkeimmissä asioissa. Hän kuitenkin sairastui nuorella iällä kahteen krooniseen sairauteen, joista toinen on vakavampi ja aiheutti ainakin minulle runsaasti pelkoa ja päänvaivaa. Poikaystäväni ei jaksanut tilannetta ja jätti minut, samalla pilkaten minua yhdessä kavereidensa kanssa ja estäen numeroni, etten voinut ottaa yhteyttä ja yrittää sopia tilannetta. Tilanteesta on aikaa puoli vuotta, mutta silti minulla on kamala olo. Välillä kaipaan seurusteluaikoja aivan hirveästi (meillä oli yhdessä tosi kivaa) ja välillä minulla on surkea olo, miten huono minun täytyy olla, että joku jättää minut tuollaisella tavalla. Pitkän ajan jälkeen hän toki pyysi minulta anteeksi käytöstään, tosin sen takia, että tilanne häiritsi hänen uutta suhdettaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo pahinta kyllä olisi ollut, jos ero olis ollut vielä riitaisa ja välit mennyt. :( Mut kaikki helpottaa ajan kanssa, niin se vaan menee. <3 Onneksi tajusi pyytää jälkeenpäin anteeksi, kuulosti ihan kamalalta käytökseltä nimittäin. :( Tsemppiä ja paljon haleja. <3

      Poista
  16. Hieno ja positiivinen kirjoitus!
    Kiitos tästä,kun luin eilen illal,tuli kyllä tarpeeseen:)
    Itse olen välillä liian ankara itseää kohtaan enkä enkä huomaa sitä.täällä on kamala stressi kun kirjoitukset tulossa ja eilen illal luettuna tän, tajusin anna itelles rentoutua, muuten tulee sippaus. Joten menin oman kullan vieree läheisyyttä hakemaan ja näin:)
    Siis tää kirjoitus piristi ja sun positiivisuus ♥
    Nautillisia hetkiä sinne ♡
    -maikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla. :) Oon oppinut myös täällä sen, että elämää ei tarvitse ja kannata ottaa niin vakavasti ja nimenomaan juuri oikein toimitkin kun otit aikaa itselles vähän relata ja unohtaa ne paineet illaksi. <3 Kiitos tuhannesti Maikki ja paljon onnea kokeisiin! ;)

      Poista
  17. Mahtava postaus ja ihana Essi <3! Näät niin paljon vaivaa tekstien ja kuvien eteen et oli munkin jo aivan pakko kommentoida! Oot kyllä ihan superinspiroiva ja energisen olonen et tarttuu oikei ruudun toisellekin puolelle :). Hyvää viikkoa sinne lämpimään ja jatka samaa rataa blogin suhteen :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oiii, ihana kommentti. <3 Ootte te kyllä ihan huippuja! Kiitos hirmusti ja pyritään jatkamaan! :)

      Poista
  18. Ois kyllä niin hienoo tuntee sut ja olla sun kaveri :) sulla on niin mahtava asenne ja luonne yms :)

    VastaaPoista
  19. Mä en ymmärrä mihin mun kommentti on taas hukkunu! :o Ehkä blogger yrittää vihjailla mulle jotain, että pitäis vähän rajottaa tms, kun hävittää aina mun kilometrikommentit hah :D

    Mutta siis, kommentoin sulle aiemmin, että tää oli loistava postaus! Ihana huomata miten oot nähnyt vaivaa tän kirjottamisen eteen ja nää vinkit oli oikeesti toimivia tosi moneen vaikeeseen tilanteeseen :) Itelläkin on nyt melko vaikea vaihe elämässä menossa, mutta näitä noudattamalla pääsee varmasti jo pitkälle. Pakko sanoo tosta huumorista vielä erikseen, että se on kyllä ihan supertärkeä voimakeino! Helposti huumoria pitää vaan kevyenä hassutteluna, mutta mä oon elämässäni saanu huomata, että se on paljon enemmän ja sillä on paljon suurempi merkitys elämässä. En tiedä missä olisin ilman huumoriani, jota oon käyttänyt aina esimerkiks kamppailussa sairautta vastaan jne. Joidenkin mielestä se voi olla joskus aika outoa, kun niin vakavistakin asioista heitän huumoria, mutta mua se vaan auttaa niin paljon.

    Onnellisia ja aurinkoisia päiviä sinne Essi, oot niin ihana ja fiksu nainen, jolla on mielettömän ihailtava asenne! Keep going girl <3 :)

    Erika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huumori auttaa muakin ihan mielettömästi niin monessa eri elämäntilanteessa ja kokemuksessa! Hahah toivotaan, että blogger ei koita lähettää mitään piilosingnaaleja, koska musta on aivan ihanaa saada tälläistä pitkiä ja monipuolisia kommentteja koska muakin oikeasti kiinnostaa teidänkin tarinat varsinkin tälläisistä aiheista puhuessa, kun jokainen voi kokea niin eri tavalla. :) kiitos Erika ja voimahaleja sinne kans <3

      Poista
  20. Ihanan aidolla fiiliksellä kirjotettu postaus <3
    Milloin on uusi postaus tulossa :DDD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Semmoset fibat mä halusinkin välittää! :) yritän huomenna kirjoitella, tulin tosi tosi kipeeksi tänään yhtäkkiä, niin ei pystynyt alkaa kirjoitella vielä. :(

      Poista
  21. Voi kun olisin voinut lukea tämän postauksen silloin kun itse erosin pidemmästä parisuhteesta. Ero oli siinä mielessä helppo, että mekin erottiin ystävinä. Toisinaan tuntuu kuitenkin että olis vaan helpompi jos ei oltais enää missään tekemisissä, toisen näkeminen yhteisten kavereiden takia on joskus aika tuskallista vaikka aikaa on kulunutkin. Kulunut vuosi on ollut sellaista hullunmyllyä ettei pää ole oikein pysynyt menossa mukana. Piti lähteä toiselle puolen maapalloa etsimään jotain tolkkua tähän elämään, ja täällä joku ahaa-elämys on vihdoin tapahtunut. :D

    Essi, vaikutat upealta ihmiseltä niin sisäisesti kuin ulkoakin, ja tykkäsin todella sun blogista. Jäin lukijaksi ja innolla ootan lisää Thaimaan-kuulumisia. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu, että välien lopullinen katkeaminen kaihertais mieltä kuitenkin loppujen lopuksi enemmän kuin satunnaiset törmäämiset samoissa porukoissa. :) ihanaa, että oot löytänyt nyt ees pallon toiselta puolen jonkunnäköisen rauhan! :D kiitos paljon tästä kommentista ja tervetuloa vain seuraamaan munkin matkaani pallon toisella puolen! :D <3

      Poista