lauantai 26. heinäkuuta 2014

Ikävä ja oma vika

Suurperhe on aina ollut mielestäni ihan huippujuttu. Olen ollut tekemisissä jo niin monen erilaisen ihmisen kanssa pienestä pitäen ihan vain oman perheen sisällä, että perheen ulkopuolellakin erilaisten ihmisten kanssa toimeen tuleminen on ollut aina minulle luontevaa ja helppoa. Saman perheen sisällekkin voi mahtua niin monenlaisia luonteita ja persoonia. Meillä on ollut urheilijoita, hevareita, partyanimaleja, muusikkoja, pissiksiä, taiteilijoita, kirjallisuuden ystäviä, symppiksiä, skeittareita, teiniangstisia ja yhtä kaikki ihania persoonia perheessämme. Sen päälle vielä listataan kaikkien ystävät ja kumppanit, joista osa on kuin omaa perhettä. Entäpä sitten isovanhemmat, läheiset sukulaiset ja perhetutut, samaa suurta laumaa kaikki.

952

Suuressa perheessä on myös oppinut jakamaan asioita. Monesti kivoimmat joululahjat olivat yhteisiä. Suuresta ruokakattilallisesta tehtiin tarkkaa mittausta lasten keskuudessa, vaikka ruokaa olisikin ollut riittävästi, haluttiin olla tasoissa. :D Ai sinä haluat katsoa samana päivänä ystäviesi kanssa leffaa alakerrassa? Selvä, katsokaa sitten, ilmoitan kavereille, että tulevat sittenkin huomenna. Isoveli piirtää hienon monta päivää vievän realistisen kokoisen ihmishahmon ja löytää seuraavana päivänä pienet huoneestaan tussien kanssa taiteilemassa teokseen hieman väriä. :D Saanko ottaa kameran mukaan ystäväni synttäreille, vaikka sullakin olisi tänään ne juhlat? Saat, mä saan sitten ensi kerralla. Kuinka kauan sä oot ollut tietokoneella? Äitiii Anni on ollut jo tunnin, eikä päästä mua koneelle. :D Vahditteko pieniä sillä aikaa kun me käydään kaupassa? No mä olin kyllä just lähdössä kavereiden kanssa ulos, mutta okei. Jakamaan siis niin omaa aikaa, materiaa, hermoja, elintarvikkeita kuin tunteitakin.

065

Vanhempamme erosivat kun olin aloittanut alakoulun. Vanhempieni välit ovat olleet aina hyvät, eikä eronkaan jälkeen tarvinnut riidellä pahemmin meistä tai muistakaan asioista. Vietimme tuolloin lähes jokaisen viikonlopun isämme luona ja arjen sitten äidin luona. Myöhemmin vanhempani löysivät vielä uudet ihanat kumppanit, joista tuli osa perhettä. Ja uusia sisaruksiakin siunaantui perheeseen. Vauvoja on tullut hoideltua siis sen viitisen kappaletta, että en voi samaistua siihen vauvapelkoon, mikä monella tutullani on, kun saa syliin pienen kuolaavan nyytin, eikä oikein tiedä mitä sille pitäisi tehdä, tai miten päin sitä pitää. (Jaakko) :D Perhe siis hitaasti, mutta varmasti kasvoi oikeaksi suurperheeksi ja vaikka aina ei ole saanut kaikkea mitä haluaa ja on joutunut jakamaan paljon asioita elämässään, minusta tuntuu siltä, että olen nimenomaan saanut kaiken sillä, että perheeni on niin suuri ja loistava. <3

453

Tässä vaiheessa aletaan päästä aiheeseen. Avasin vain hieman taustoja ensin. Ennen oli helppoa pitää yhteyttä suureenkin perheeseen, sillä niin oli sovittu ja niin ajankäyttö oli järjestetty. Asuttiin äidin luona, ja viikonloput iskän luona. Samalla tavattiin perheen kesken isovanhempia ja perhetuttuja säännöllisesti. Nyt kun asuu omillaan, osa perheestä on muuttanut Saksaan, osa asuu Lahden motarin suunnalla ja osa taas Helsingin motarin suunnalla, ei kaikkien tapaaminen olekkaan ollut enää niin helppoa. Lisäksi sitten vielä kaikki omat suunnitelmat ja muut läheiset ihmiset ja Jaakon perheen kesken vietetty aika.

784

Minulla oli tänä kesänä runsaat neljä viikkoa palkallista lomaa. Perhettä koskeviin suunnitelmiini kuului mm. käy Saksassa perheen luona, kutsu pikkusisarukset yökyläilemään luoksesi, tapaa monta kertaa kummilastasi, käy vihdoin isäsi "uudessa" asunnossa kyläilemässä, käy tapaamassa isovanhempiasi päiväretken merkeissä, mene Jaakon mummin ja sukulaisten mökille ja tee ruokaa perheellesi kotonasi. Tältä listalta olen toteuttanut vain muutaman kohdan ja se on ihan oma vikani. Lomaviikkoni olen asettanut niin, etten ole itse joko ollenkaan Suomessa, tai sitten vaihtoehtoisesti olen Suomessa, mutta niin täyteen buukannut itselleni touhua, etten syystä tai toisesta ole muka ehtinyt näitä perhettä koskevia suunnitelmiani toteuttamaan.

324

Huono omatunto alkaa kalvaa, kun alan huomata, että kesä alkaa olla reippaasti yli puolenvälin, viikonloput loppukesää kohden alkavat näyttää aika täyteen suunnitelluilta, enkä ole taaskaan säästänyt tarpeeksi aikaa perheelleni kalenteristani. Oma syy. Nyt alkaa olla kuitenkin sen verran ikävä esimerkiksi pikkusisaruksiani Lahdesta, että sitä aikaa on tehtävä. Tämä olkoot siis jonkinlainen lupaus itselleni siitä, että tähän asiaan on tehtävä muutos. Lapset kasvavat niin hurjaa vauhtia, ettei kohta heidän elämästään ja persoonastaan tiedä edes tarpeeksi. Haluan olla läheinen isosisko sisaruksilleni, lapsi vanhemmilleni ja lapsenlapsi isovanhemmilleni. Mikä estää? Omat suunnitelmat ja kesäjärjestelyt. Tiedän, että kun perheenjäsenet kasvavat ja muuttavat erilleen, ei yhteistä aikaa luonnollisestikkaan löydy enää samalla tavalla kuin yhdessä asuttaessa, mutta itselläni kun sitä aikaa olisi tänä kesänä ollut aika runsaastikkin.

224

Vietän tämän viikon Saksassa perheeni luona ja kun palaan kotiin Saksasta aion järjestää sopivan välin sille, että saisin pikkusisarukseni Lahdesta päin viimein luoksemme yökyläilemään ja tekemään kaikkea hauskaa maan ja taivaan väliltä! Minä lupaan.

44 kommenttia:

  1. Vaikutat niin kultaiselta ihmiseltä Essi, tää teksti oli aivan ihana ♥ Tajusin tätä lukiessani, että myös mun pitää antaa enemmän aikaa perheelleni eikä aina vedota vaan joihinkin kiireisiin. Itse mä ne kiireet oon järjestänyt ja asiat täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen eikä se perhe todellakaan ole siellä alimpana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä nimenomaan, kun sen perheen kuuluisi olla tärkeysjärjestyksessä siellä ylimpien joukossa. Kiitos<3 :)

      Poista
  2. Olipa ihanan syvällinen postaus, mielenkiintoista luettavaa :) kivasti olit alkuun kertonut taustoja ja sen jälkeen nykyhetkeä. Tälläisiä olisi kiva saada enemmänkin :) ja nyt kun lupaus on kirjallinen, se varmastikkin pitää ja sitä aikaa löytyy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelinkin, että näiden ajatusten muodostaminen kirjalliseksi saisi ehkä lisätempoa niiden toteuttamiseenkin. :)

      Poista
  3. Todella ihana ja herättävä teksti! Oot tosi hyvä kirjoittamaan:) tää sun blogi on noussu kyllä ihan lemppariksi, monipuolisia ja inspiroivia juttuja!

    VastaaPoista
  4. Todella ihana ja inspiroiva teksti! Oot tosi hyvä kirjoittamaan :) tää sun blogi on noussu ihan lemppariksi, monipuolisia ja inspiroivia juttuja! Ennen kaikkea aito :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen iloinen, jos olen saanut välitettyä tekstieni kautta aitoa fiilistä ja tunnetta mukaan. :)

      Poista
  5. Tämä postaus on juuri sitä mitä useimmat bloggaajat välttävät suojellakseen läheisiään. Herää kysymys, että onkohan järkevää tuoda oma perhe ja yksityiselämä näin vahvasti julkiseksi, ja etenkin, onko oikein tavoitella itselleen hyötyä (esim blogin yhteistyökumppanit) heidän avullaan. Toivottavasti kukaan perheenjäsenistäsi tai ystävistäsi ei tulevaisuudessa kärsi näistä jopa vastuuttomista postauksista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis miten tässä on tavoiteltu esim. mitään yhteistyökumppaneita? Eipä Essi myöskään mitään kovin henkilökohtaista ole perheestään kertonut täällä. Toikin teksti käsitteli ihan yleisellä tasolla sitä, ettei hän ole nähnyt omasta mielestään perhettään riittävän paljon. En nyt ihan ymmärtänyt kommenttisi pointtia..

      Poista
    2. Tiedostan sen, ja siksi luin moneen kertaan läpi, etten paljasta läheisistäni mitään liikaa tänne. Ei ole salaisuus, että läheisiäni asuu ympäri maailmaa ja näen heitä liian harvoin, mutta henkilökohtaisin asia tässä oli ehkä se, että vanhempani ovat eronneet. Siitä on kuitenkin reippaasti yli 10 vuotta, joten en usko, että sen paljastamisesta koituisi vanhemmilleni mitään suurta pahaa. Molemmilla kuitenkin jo uudet kumppanit ja perheet. Kuvat olisi voinut ehkä jättää pois. Annoin kyllä muutaman perheenjäseneni oikolukea tämän postauksen ennen julkaisemista, ja kysyin heiltä, kerronko liian henkilökohtaisia asioita ja molemmat vastasivat tekstin olevan henkilökohtainen vain itseni kannalta. En usko, että läheiseni joutuvat kärsimään tämän postauksen sisältämien tietojen vuoksi.

      Poista
    3. Siis ei, eivät ne tiedot niinkään, vaan kuvat alaikäisistä sisaruksista. Ne ovat nyt netissä. Itse en uskaltaisi ottaa perhettäni mukaan tällaiseen tällä tavalla. Täällä on pahojakin ihmisiä you know.

      Poista
    4. Minusta kuvissa ei ole mitään pahaa. Alaikäiset lapset ovat pukeissakin joten tuskinpa kukaan paha ihminen tänne eksyy. Lisäksi monet bloggaajat jakavat kuvia omista lapsistaan, jotka ovat pieniä ja alaikäisiä :) Kuvat mielestäni toivat juuri sen tunnelman ja viimeisen silaukseen postaukseen Essin upean kirjoituksen rinnalle.

      Poista
    5. Sisaruksista otetut kuvat ovat ensimmäisiä lukuunottamatta kaikki monta vuotta vanhoja, joten tuskin aiheuttavat heille ongelmia, kun eivät enää edes näytä samoilta. :) muistoja vain <3

      Poista
    6. Aa no hyvä juttu että asia on harkittu :) t: ensimmäinen ano

      Poista
  6. Hieno postaus, oot fiksu mutta mullekkin heräsi heti ajatus että olitko nyt liian avoin ja kerroit liikaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedosta, voisin jatkossa hieman vähentää henkilökohtaisempia postauksia. :)

      Poista
  7. Ei liity postaukseen mitenkään, mutta mä en vielä eilen pystynyt lainkaan vanhalla puhelimellani lukemaan näitä sun postauksia. Selain jumitti ja lopulta sulkeutui kokonaan, mutta sain tänään uuden puhelimen ja nyt blogisi toimii aivan yhtä hyvin kuin tietokoneellakin :) Eli mä ainakin olen nyt täysin vakuuttunut siitä, että mikäli ihmisillä ei syystä tai toisesta sun kuvat lataudu lainkaan tai ne latautuu hyvin hitaasti, on vika vain ja ainoastaan siinä laitteessa (tai netissä) mitä käytetään. Mulla ei tosin netin nopeuskaan puhelimessa muuttunut mihinkään suuntaan, eli mulla korjaantui toi ihan vaan sillä, että sain paremman puhelimen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei jee kiitoskiitoskiitos sinulle infosta, tuskissaan meinasin perustaa jo kokonaan uuden blogipohjan. :D

      Poista
    2. Mullaki tänää toimi ekaa kertaa kunnolla kännykällä! Ihan on kyl sama iphone ku ennen ja sama netti:)

      Poista
    3. No nyt alkoi taas mietityttämään, että on kuitenkin niistä mun kuvista kiinni. Tässä postauksessa kun on vain 6 kuvaa, kun usein lisään yhteen postaukseen lähes 30 kuvaa.. :D

      Poista
    4. Oon eka ano ja siis mulla ihan kaikki postaukset näkyy nyt, vaikka ennen ei.. :)

      Poista
  8. Kuvien lataumiseen totean, että mulla on ihan uusi pöytäkone, kaikki ohjelmat kunnossa, ja silti todella hitaasti latautuvat kuvat, tää on siis ihan vaan tiedoksi, ei arvostelua, kun tietty joka lukijalla on eri väline ja ohjelmat, jolla lukee sun blogia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :( selaan huomenna vielä huomenna läpi mun blogin asetukset, jos löytyisi jokin epäkohta...

      Poista
    2. Hyvin toiminut täällä alusta asti ihan huonolla androidilla, että ei hätää :)

      Poista
  9. Ihana postaus! Älä vähenne henkilökohtaisia postauksia. Itse ainakin diggaan, kiitos!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos oli mieluinen, mutta tottahan se on.. Kaikkea täällä julkaisemaa voidaan käyttää itseään vastaan. :(

      Poista
  10. Nämä ns. syvällisemmät postaukset ovat ehdottomasti blogisi parasta antia! Erittäin aito ja samaistuttava teksti, lisää tällaista kiitos<3

    VastaaPoista
  11. Voisin jatkaa syvällisempien ajatusten jakoa hieman vähemmän henkilökohtaisemmasta näkökulmasta.. Usein vaan niistä henkilökohtaisesti merkittävistä aiheista löytyisi eniten sitä kirjoitettavaakin ikävä kyllä ja kun tää blogi on nyt näköjään toiminut mulla tietynlaisena päiväkirjana tavallaan. :D

    VastaaPoista
  12. Sinulla on sana hallussa. Varmasti kirjoitit hyviä aineita myös koulussa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niistä aineista, jotka olivat mielestäni mielenkiintoisia. Osaamiseni oli hyvin valikoivaa. :D :)

      Poista
  13. Vaikutat Essi ihan mielettömän ihanalta ja maanläheiseltä ihmiseltä! Jatka samaan malliin:)

    VastaaPoista
  14. En mä ihan ymmärtäny mikä tässä nyt oli NIIN henkilökohtaista että oikeen huolestua pitäisi. Mun mielestä avasit ajatuksia ja tuntemuksia jota moni bloggari ei koskaan tee ja sen takia susta saakin paljon aidomman vaikutelman. Mun mielestä näitä ei kannata todellakaan jättää pois. Itse ajattelin lähinnä että miten perheesi reagoi kun lukee tämän :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä aio kokonaan jättää pois, mutta jatkossa mietin tarkemmin ehkä millaista tietoa jaan, jos nämä hieman kauhistuttavat joitakin.. :)

      Poista
  15. Aivan ihana postaus!! Vaikutat niin ihanalta ja kultaiselta ihmiseltä, sun kaltaisia pitäis vaan olla niin paljon lisää <3 Ja vaikka tää olikin henkilökohtainen postaus, niin ei tässä mun mielestä niin paljoa ollut sellaisia asioita, joita tultais käyttään sua vastaan/mitä ei olisi kannattanut sanoa. Ethän sä kuitenkaan sun perheestä mitään todella intiimejä asioita kertonut. Mutta kaikenkaikkiaan niin suloinen ja ihana postaus :-) Olet ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin no mä kanssa luotin siihen, että pitäisin tekstin yksityiskohdat tarpeeksi kepeinä, ettei kukaan saa liikaa tietoa läheisistäni. Tietenkin jollekin ihan vain vanhempien eron paljastaminen voi olla jo liian yksityistä tietoa, mutta meillä näistä asioista on puhuttu aina ihan avoimesti. :) mitään varsinaisia salaisuuksia tai yksityisyyden suojaa häiritseviä asioita en alkanut mielestäni availemaan. :)

      Poista
  16. Ensikskin tykkään sun blogista aivan älyttömästi! Jotenki niin raikas, positiivinen ja silti ajatuksia herättävä :) mielestäni tämäkin postaus oli todella hyvä, ja oli mukava lukea vähän syvempiä ajatuksiasi vaikka ymmärrän että onhan siinä aina riskinsä.. Mutta kun täällä alettiin kauhistelemaan että alaikäisten kuvia julkaistaan, niin kyllähän alaikäiset laittavat ihan itsekin omia kuviaan nykyään jo hyvin nuorina nettiin, joten miksipä ei blogissakin saisi alaikäisiä esiintyä kuitenkin aivan säädyllisissä merkeissä :) iloista kesäloman jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon sinulle mukavasta kommentistasi. <3 ajattelin myös, ettei nämä kuvat tuottaisi ongelmia läheisilleni. Hyvää kesän jatkoa sinnekin!

      Poista
  17. Minäkin olen isosta perheestä ja minulla on iso suku, mutta en ole koskaan oikein oppinut välittämään kenestäkään. Olen vähän sellainen tunteeton ja koen kavereidenkin tapaamisen jotenkin velvollisuutena ja sitten kun on tavattu niin se on aina hetkeksi alta pois. Elän tälläkin hetkellä yksin (tai no, lemmikkieni kanssa), enkä voisi kuvitella esimerkiksi hankkivani kumppania, vaan toivon että pystyn joskus ostamaan maaseudulta talon mikä on kaukana ihmisistä ja se riittää minulle. :) Meitä on kyllä moneen junaan ja hyvä niin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meitä on tosiaan niin monenlaisia ja se on vain ja ainoastaan hyvä asia! :)

      Poista