tiistai 1. heinäkuuta 2014

I can

Ihminen on kummallinen olento. Se pystyy mitä ihmeellisimpiin tekoihin ja suorituksiin ja sopeutuu jatkuvatsi muuttuvaan maailmaan ja tilanteisiin joita se kohtaa.

Moni ystäväni on tehnyt viimeisen parin vuoden aikana huikean elämäntaparemontin, jonka aikana he ovat osoittaneet niin suurta tahdon voimaa ja luonteen lujuutta, että ovat motivoineet myös paljon itseäni pitämään hieman terveellisemmistä elintavoista kiinni hanakammin.

Myös alakoulu ikäisistä sisaruksistani saan olla ylpeä, jokaisesta heistä, mutta erityisesti Saksaan muuttaneista sisaruksistani, jotka opettelivat vähän päälle vuodessa puhumaan lähes täydellistä Saksaa!

693


679 (800x533)


585

Isoveljestäni tuli alkukeväästä isä, ja niin hassulta kuin se minusta alkuunsa tuntuikin, en ole koskaan nähnyt yhtä välittävää ja rakastavaa isää lapselleen.  (Okei, saatan olla hieman puolueellinen..)

494

Siskoni tahtoi päästä tiettyyn kouluun opiskelemaan ja lukikin vielä yo-kokeidensa päätteeksi epäinhimilliseen tahtiin päivät pitkät tulevia pääsykokeitaan varten ja saikin huippupisteet ensikertalaiseksi. Koulupaikka ei välttämättä juuri sieltä tärkeimmästä oppilaitoksesta aukea, mutta uutta tarmoa tulevaa kohtaan on jo havaittavissa ja luovuttamisesta ei tietoakaan!

630


Pystymme aivan mielettömiin tekoihin, kun vain löytyy tarpeeksi motivaatiota ja tahdon lujuutta ja uskoa siihen, että pystyy johonkin. Olen aina ollut hieman heikohko uskomaan itseeni. Olen ollut mielestäni ihan ok kaikessa, enkä erityisen hyvä missään. Olenkin viime aikoina huomannut, ettei niiden tekojen, joilla itsensä ylittää, tarvitse olla mitään kovin suuria. Oli kyse sitten mistä tahansa suorituksesta tai saavutuksesta on tärkeää, että itselle tulee sellainen olo, että on saavuttanut jotakin itselleen merkittävää.

Viime aikoina olen huomannut, että "i can"-ajattelutapa on alkanut iskostua minunkin päähäni. Kun luin pääsykokeisiin muutama vuosi sitten, olin tuominnut itseni epäonnistumaan jo etukäteen. Päässäni pyöri ajatus siitä, että turhaan tulee luettua, kun en kuitenkaan pääse sisään. Tällä kertaa mieleni oli avoimempi ja lukiessani mietin, että koulupaikka voi olla mahdollinen, kunhan teen tarpeeksi töitä sen eteen. Koulupaikka ei välttämättä aukea, mutta tämä uuden tarmon ja onnistumisen uskon löytäminen on minulle sitäkin tärkeämpää. Tulevaisuus ei vaikuta enää niin sumuiselta, vaan vaikka omalta tieltään välillä eksyisikin, omalle polulle löytää takaisin kunhan jaksaa tarpeeksi siellä sumussa ensin tarpoa. :D

icandothis

Aikaisemmin myös blogin perustaminen oli hirvittävä ajatus, enkä uskonut siihen, että osaisin tehdä tästä touhusta itselleni ja muille mielekästä luettavaa, mutta nyt tästä onkin muodostunut lyhyessä ajassa itselleni erittäin tärkeä harrastus, josta nautin täysin siemauksin!

Olen myös viimeisen kuukauden aikana tehnyt itselleni hyvin tärkeän päätöksen, johon en aikaisemmi uskaltanut ryhtyä, sillä luulin etten osaa, enkä pysty. Aion pyrkiä eroon puheviastani. Minulla on ollut koko elämäni r-vika, joka on osittainen syy siihen, että videopostauksen tekeminen tuntuu minusta maailman hirveimmältä ja pelottavimmalta ajatukselta. Siksi jopa hieman ahdistun, kun niin moni kyselee jatkuvasti videopostausten perään.

En ole koskaan kuitenkaan joutunut häpeämään erityisesti puhevikaani, eikä minua ole siitä pahemmin kiusattukkaan. Itselleni kuitenkin vaikeita tilanteita on ollut vaikkapa luokan edessä esitelmien pitäminen, tekstin lukeminen ääneen tai jonkinlaisen puheen pitäminen. Silloin kun muut vain kuuntelevat ja joutuu puhua yksin. Tämä on ollut sosiaaliselle luonteelleni hyvin ristiriitainen tila, sillä se on vetänyt väkisinkin ujommaksi esimerkiksi tuntemattomien seurassa. Nyt jokin sitten loksahti kohdalleen ja päätin, että nyt selätän tämän. Olen nyt kolme viikkoa yrittänyt puhua tavallisella r:llä ja hieman haastavaa tämä vielä on, kun kieleni ei ole tottunut menemään suussa siihen kohtaan, jossa r-kirjain muodostetaan normaalisti.

quote

Päättäväisyys ja yrittämisen halu ovat nyt ainakin kohdillaan ja vaikka monen mielestä puhevian selättäminen ja blogin perustaminen saattavat kuulostaa pieniltä ja mitättömiltä saavutuksilta, itselleni nämä ovat kuitenkin merkittäviä asioita. Vuoden alussa minulla oli sellainen fiilis, että tästä tulee hyvä vuosi ja hyvä fiilis jatkuu edelleen!

Tehdään tästä hyvä vuosi, me pystytään siihen! :)

62 kommenttia:

  1. Minulla oli nuorempana r-vika ja vaikkei siitä ikinä kukaan kiusannutkaan, niin oli se itselleni vaikeaa. Yritin mm. vältellä sellaisten sanoja käyttämistä, joissa on r-kirjain. Harmittelin usein, etten koskaan tule oppimaan r-kirjainta. Puheterapeutin avulla kuitenkin onnistuin sen oppimaan, mutta en ennen kuin itse päätin, että "tämän kesän aikana opin sanomaan r-kirjaimen oikein". Omassa itsessään se avain kaikkiin pulmiin tosiaan on :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsellenikin tämä r-sanojen vältteleminen on ollut aina tuttua hommaa. Karkki on ollut aina mässyä ja ruoka safkaa. :D Itse kävin myös pienenä puheterapiassa, mutta homma ei vain silloin loksahtanut kohdalleen. Nyt fiilikset ovat hyvät ja kokoajan homma sujuu luontevammin! :)

      Poista
  2. Voi vitsit kuinka kiva postaus, ja tsemppiä ton puhevian korjaamisen kanssa! :) <3

    VastaaPoista
  3. Itselläni oli alakoulussa kamala liikunnanopettaja, jonka mielestä minun taidoillani ei koskaan voinut tulla kilpavoimistelijaa joka oli suurin haaveeni. Viimevuonna osallistuin elämäni ensimmäisiin kisoihin joukkueeni kanssa ja voittohan sieltä napsahti:-D Opinhan ainakin sen että muiden mielipiteistä ei kannata välittää ollenkaan ja tehdä vain kovasti töitä, lopussa kiitos seisoo:-) tsemppiä sullekkin urakkaan!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukaan muu ei voi koskaan määritellä sitä, mitä itse haluaa tavoitella tai uskoo osaavansa. Paljon paljon onnea voitosta koko joukkueelle ja onnea varsinkin itsellesi unelmiisi uskomisesta. Kiitos tsempeistä. :)<3

      Poista
  4. Ihanan inspiroiva postaus! Itsekkin olen ollut vähän heikko uskomaan itseeni ja nyt välivuoden iskiessä eteen tajusin kuitenkin valaistuneeni jollain tavoin: nyt on aikaa tehdä kaikkea mitä ei muuten ehtisi elämässä eikä surkutella huonoa tuuria (koulupaikka jäi pisteen parin päähän).

    Haluan vielä lisätä sen, että itselläni oli pienenä r-, s-, t-, ja j- viat, joiden johdosta vain perheeni ymmärsi puhettani siihen asti, että pääsin kuusivuotiaana puheenkorjausleikkaukseen. Vielä leikkauksen jälkeenkin oloni oli epävarma puhumisen suhteen, vaikka vasta lapsi olinkin. Alle vuodessa sain kuitenkin r-viankin voitettua ääntämisen suhteen.

    Toiveammattini on pienestä asti ollut puheterapeutti ja luulin yläasteen loppuun asti, että menneisyyden puheviat estäisivät sen. Erään kontrolliajan jälkeen sain kuitenkin tietää, että puhevikoja ei ole lainkaan kuultavissa edes ammattilaisen korvilla ja näin ollen kaikli tiet puheterapeutiksi ovat auki, vaikka sisäänpääsy hankalaa onkin. Tsemppiä sulle, toivottavasti jonain päivänä nähdään se video, jossa pystyt olemaan luonnollisesti r-vialla tai -viattomana. (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ihan huippu ajattelutapa, välivuodesta voi ottaa joko kaiken ilon irti, tai sitten synkistellä koulupaikan menetystä.. Kyllä me ehditään elämässämme tehdä tarpeeksi montakymmentä vuotta töitä ja opiskellakkin. Nauti mahdollisuuksien vuodestasi! Hienoa kuulla näitä muidenkin puhevian selättämis kertomuksia, tuo lisää omaa motivaatiota hurjasti. :)

      Poista
  5. ihana postaus! mihin kouluun haitkaan ja millon saat tietää miten kävi? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laureaan liiketaloutta, koulupaikka tuli!!! :)

      Poista
  6. Apua ihana teksti! Mun suu loksahti auki kun kerroit sun r-viasta. Itelläni on myös ollut sellainen koko ikäni ja haluaisin siitä eroon... Jos sulla olisi antaa jotain vinkkejä siitä eroon pääsemiseen, olisin todella kiitollinen! :) Tsemppiä jatkoon, olet ihana ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana! :)<3 Itselleni parhainta treeniä on ollut se, että en todellakaan välttele enää ollenkaan r-sanoja vaan ennemminkin oikein mässäilen niillä, lisäksi luen usein itselleni lukemia tekstejä ääneen, sillä niissä saa hyvin monenlaisia r-sanoja puhuttua ääneen itselleen. Olen myös yrittänyt yksin ollessani lausua ääneen sanoja, jotka sisältävät r:n. Esimerkiksi ruokaa laittaessa on hyvä lausua ääneen tarvittavia ainesosia: pippuri, kurkku, kirsikkatomaatti, porkkana. :D

      Poista
  7. Saitko opiskelu paikan?:)

    VastaaPoista
  8. Aivan ihana postaus! Tämä on tosi tärkeä aihe ja olit kirjoittanut kivasti siitä :) mulla on kanssa r- vika, tai sanon sen silleen vähän vinoon jolloin -tr, -dr yms äänteet on ihan mahdottomia sanoa oikein :D pitäisi ehkä itekkin alkaa harjoitella taas sanomaan sitä ärrää siihen suun keskelle... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tr- ja dr- on ihan pahimmat! :D Treeniä treeniä, kyllä me tää hoidetaan! ;)

      Poista
  9. Mulla oli myös pienenä r-vika ja opin sen puheterapiassa käytyä. Terapeuttini käski minun mennä makoilemaan sohvalle pää alaspäin, siis että peppuni oli selkänojassa kiinni ja kaula retkotti istuin osasta lattiaa kohti, sitä kautta löysin helposti kielelläni oikean kohdan, ja r alkoi tulemaan puhtaasti, ilman että edes ajattelin että sanonko sen nyt oikein. Enää aiemmasta puheviasta ei ole tietoa ollenkaan! Kannattaa kokeilla tota hölmöä taktiikkaa, ei siinä mitään ainakaan häviä! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa! Pitää kokeilla, kiitos mielenkiintoisesta vinkistäsi. :D :)

      Poista
  10. Myönteinen elämänasenne tekee asioista niin paljon helpompia :) itse olen pyrkinyt aamulla ajattelemaan yhden positiivisen asian ja jos jtn p*skaa tapahtuu niin etsimään siitäkin edes jtn. Olen nyt tätä tehnyt varmaan vuoden joten on nykyään jo aika automaatio :) terveelliseen ruokavalioon voisin ottaa kyllä sitä tahdonvoimaa jostain!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä vain! Mäkin oon tehnyt tuosta itselleni ihan elämäntavan, että huonoista tilanteista ja asioista koittaa löytää ne positiivisimmat puolet ja mennä sillä ajatuksella eteenpäin. :) Tsemppiä sulle terveellisen ruokavalion suhteen!

      Poista
  11. Voi Essi, tää sun blogi on aivan mahtava! Siskosi blogin kautta tänne päädyin enkä uskoisi että vasta oot aloittanut blogikirjoittelija ;) Kirjoitat niin hyvin ja sun postausten aiheet ovat niin ihanan erilaisia, kuin muissa blogeissa. Niinkuin tämäkin postaus, sun ajatuksista koostettu ihana kirjoitus, josta tulee lukijalle hyvä mieli :) Toivon kaikkea hyvää sulle Essi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että miten ihana kuulla! Aina mukava tietää, että postaukset ovat miellyttäviä ja kiinnostavia. Enpä voi kuin kiittää sinua. :)

      Poista
  12. Jos olet tavallaan osannut sanoa r-kirjaimen, mutta se on tuntunut liian haasteelliselta niin miksi et ole aiemmin opetellut sitä? Eikö jollain esimerkiksi kesälomalla olisi ollut helppo treenailla sitä rauhassa? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mä sitä ajoittain aina kokeilinkin treenata, mutta kun se tuntui aina niin vaikealta ja tuntui, että puhetta joutui hirveästi pätkittämään eikä saanut lauseita ja asioitaan tarpeeksi nopeasti ja selkeästi välitettyä niin kyllästyin yrittämiseen. Nyt vain jokin sitten osui kohdilleen ja luin itselleni mielenkiinnosta pääsykoemateriaalejani lukiessani ääneen muutamia kappaleita, jotka sisälsivät ihan jäätävän kasan r-kirjaimia ja huomasin, ettei se kirjaimen oikeinmuodostus tuntunutkaan enää lainkaan niin hankalalta! :)

      Poista
  13. Ihana teksti! Mulle tuli tästä jotenkin tosi hyvä fiilis ja sain lisää intoa syksyn yo-kirjoituksiin lukemiseen. Kiitos Essi! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ihan huippua! Supertsemit syksyn yo-kirjoituksiin, kyllä nekin saa kunnialla läpi, jos edes vähän yrittää. Kiitos sulle! <3

      Poista
  14. r-viassa ei ole mitään häpeämistä:) älä sen takia jätä videopostaus ajatusta pois. ollaan melkein saman ikäisiä, ja samasta kaupungista joten olen tiennyt sut suht. nuoresta asti ja oon ajatellut että olet ilkeä ja ylimielinen. kuitenkin tämä muuttui kun satuin sun asiakkaaksi työpaikallasi. eli jo ennen blogia oon saanut susta hyvän kuvan koska susta huokuu sellainen tietynlainen aurinkoisuus ja hyväntahtoisuus. kuitenkin nyt kun olen lukenut blogiasi, oon saanut susta entistä paremman fiiliksen, jotenkin toi että kerrot "vikasi" rehellisesti täällä ääneen, on tosi rohkeeta, koska monet haluaa pitää täydellistä imagoa yllä. ja liika täydellisyys on tylsää! pidä tämä linja:) apua tuli varmaan kauheen sekava kommentti!:D mutta hyvää kesää ja varmasti moikkaan jos nähdään jossain!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämäpä oli todella voimaannuttava kommentti. Olen kuullut niin paljon pahaa itsestäni kotikaupungissani, että tuntemattomat omassa kaupungissa pelottavat eniten. On kuitenkin aina yhtä ihanaa kuulla, että joku on tutustunut hieman oikeastikkin ja saanut näin huonot mielikuvat kääntymään. Moni nykyisistä parhaista ystävistänikin on sanonut ensin luulleen minua hirveäksi ja järkyttyneen tutustuttaessa. Joo, musta täydellisyyden tavoitteleminen on aina ollut ihan täysi vääryys, sillä virheet tekee meistä meidät. :D Kiitos hirmusti hyvänmielen tuovasta kommentistasi ja ehdottomasti tulet moikkaamaan jos törmätään! :)

      Poista
  15. Ihana teksti Essi! :´ )

    VastaaPoista
  16. Voi kuinka voimaannuttava teksti<3 Se ,että osaat olla ylpeä läheisistäsi tekee sinusta kauniin. Kiitos suloisesta blogista, tämän olisin voinut kertoa jo aiemminkin. Oma kehitystehtäväni tällä hetkellä on oppia sanomaan kannustavat ja hyvät ajatukset toisista myös ääneen. Taidankin heti soittaa äidilleni.
    Kaikkea hyvää sinulle Essi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan älyttömän kaunis tavoite tuokin, että mainitsee kauniit ajatukset ääneen läheisilleen ja muille ihmisille. Ihan liian usein vain valitetaan ja sanotaan asioiden negatiivisista puolista. Kiitos kovasti ja kaikkea hyvää sinnekkin. <3

      Poista
  17. Ihan loistava tavoite! En tiedä ketään vastaavassa tilanteessa olevaa, joka olisi vastaavan päätöksen tehnyt parikymppisenä. You go girl!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarvitsee vain sen oman motivaatiopotkun takamukseen ja se tuli nyt vähän jäljessä, mutta hyvä kuitenkin niin! :)

      Poista
  18. Sniff. Ihana postaus. <3

    VastaaPoista
  19. Mitä tän blogin perusteella voi päätellä niin susta voi kyllä niin ottaa muut mallia :) Sun asenne, elämäntavat ja kaikki on oikeesti ihan esimerkilliset! Tekisin mitä vaan, jos saisin sun kaltaisen ystävän, vaikutat niin kultaiselta, ihanalta ja välittävältä ihmiseltä <3 Hyvää kesää sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin liikuttava kommentti kuin olla ja voi! Mua alkaa melkein aina itkettää, kun näitä kommentteja lukiessa tulee sellainen fiilis, että onhan täällä maailmassa sittenkin vaikka kuinka paljon vilpittömästi hyväntahtoisia ihmisiä. Kiitos kiitos kiitos. Ihanaa kesänjatkoa sinnekkin. <3

      Poista
  20. Aivan loistava teksti. Olin jo luovuttamassa muutaman asian suhteen mutta luettuasi tekstin tuli tunne etten voi tehdä sitä koska I CAN DO IT!

    VastaaPoista
  21. Voi Essi miten älyttömän ihana ja kannustava postaus! <3 oot ihan mahtava :*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanuus. En voi uskoa, että mulla on näin kivoja lukijoita. :D<3

      Poista
  22. Oon meinannut kysyä monta kertaa et onks sulla tai annilla jommallakummalla joku r tai s vika ku ette tee videopostausta :D mut ei se mitää ees haittaisi! Mulla itelläki on jossai sanoissa semmone sössöttävä ässä ja mua on haukuttu siitä :( kerran ku kysyin yhdeltä pojalta ala-asteella et miks ei pojat tykkää musta nii se vastas et siks koska sä sössötät xd .... ja sit sillon ku olin päiväkodissa nii en osannu sanoo äreä ollenkaan vaan sanoin sen ällänä :D mut sit kävin puheterapeutilla ja opin sanoo sen oikein. Eli kyllä se sun ärrä vika on korjattavissa! :) mulla on nii lievä ässä vika et sitä ei välttämättä ees huomaa :) mut mun isä huomauttelee siitä välillä ja vitsailee sillä nii se on ehkä vähä vaikuttanut mun itsetuntoon vaikka sosiaalinen ja rohkea olenkin :( Tulipas pitkä kommentti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo itselläni se vaikuttaa kyllä suuresti siihen, että ihan vain hiljaisessa huoneessa kameralle höpöttäminen tuntuu normaalia suuremmalta kynnykseltä, kun kotivideoissakin aina vihaan kuulla ääneni videolta. Mutta ollaan kyllä myös keskusteltu Annin kanssa videosta ja muutamasti koitettu kuvatakkin Annille videota ja naurettu ihan kippurassa, kun ne kuulostaa aina niin typeriltä ja teennäisiltä, eikä yhtään oikeilta meiltä. :D Ei olisi kiva kuvata teennäistä videota, joka ei vastaa ollenkaan todellista minääni ja sen kautta antaa ihan kummallinen kuva itsestään kaikille. :D Ei siis äänemme tai puhevikani takia, vaan ei vaan osaa luontevasti höpöttää kameralle, vaan se menee tosi kiusaantuneeksi löpinäksi. :D Ehkä joskus voisi koittaa opetella, mutta en mä mitään vlogia ole perustamassa, joten ihan normaalit postaukset kuvilla varusteltuna tuntuvat vain niin paljon omemmalta jutulta. Luonnossa voi sitten höpötellä niitä näitä, jos satutaan törmäämään! :D

      Poista
    2. Hupsista tossa "äreä" kohdassa pitäis lukee ärrä :DDDDDDddd

      Poista
    3. Hahah! :D ymmärsin kyllä :)

      Poista
  23. ihanan positiivinen teksti. antaa minullekki voimia. itse en päässyt haluamaani kouluun ja se tuntui samalta, kuin koko maailma olisi siihen pisteeseen romahtanut.. pakko tästä kai vain jatkaa ja yrittää entistä kovemmin! Pääsitkö sinä kouluun?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että oli voimaannuttavaa luettavaa. :) Koulupaikatta jääminen on hirveä tunne, mutta ehdit kyllä opiskella elämässäsi monta vuotta ja mitä vanhemmaksi tulet sen vaikeampi elämässä on pitää pientä välibreikkiä ja tehdä rakastamiaan asioita ja olla ikäänkuin vapaa kaikesta vastuusta. Nauti nyt kunnolla, kyllä se koulupaikkakin tulee sitten kun niin on tarkoitettu. :) Pääsin itse kouluun, mutta itsellänikin oli esimerkiksi lukion jälkeen välivuosi ja voin sanoa, että teki kyllä hyvää olla vuosi ilman koulustressiä ja tehdä vähän töitä ja keskittyä itseeni. :)

      Poista
  24. Pääsitkö kouluun?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No pääsin! Wääää en voi uskoa!

      Poista
  25. Ihana motivoiva postaus :-) Pienien asioidenkin saavuttaminen on ihan parhautta!:-)

    VastaaPoista
  26. Tolla päättäväisyydellä ja määrätietoisuudella sä pääset elämässä vielä pitkälle! :)

    VastaaPoista
  27. Oot ihana :) tsemppiä ärrän kans! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kiitos kovasti! Tsempit tulee tarpeeseen. :D

      Poista
  28. Aivan ihana postaus tuli melkei tippa linssiii ku itselläkin ollut r-vika ikinä ei olis ollu tällästä rohkeutta kirjoittaa! Se on myös osa persoonallisuutta vaikka tässä vaiheessa se kuullostaakin niin ärsyttävältä kun siitä ei ole päässyt eroon

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi niin mukava kuulla, että täällä on paljon samanlaisia ihmisiä jakamassa näitä ajatuksia. :)

      Poista
  29. Susta tuli just mun esikuva :) oot huippu, jatka samaan malliin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten ihana kommentti! Kiitos Ulrika. <3

      Poista