Eye makeup

Päätin toteuttaa muutamaan otteeseen toivotun postauksen silmämeikistäni. En pidä itseäni minään erityisen hyvänä meikkaajana, enkä yritä toteuttaa tätä minään meikkitutoriaalina. Tässä kuitenkin perus silmämeikkini, jota muuntelen hieman päivästä ja fiiliksestä riippuen.

Ostin viime Saksan reissullani The Body Shopilta luomiväripaletin, jonka värimaailma on makuuni ihan täydellinen! Suosin silmämeikissä maanläheisiä värejä, ja beigen ja ruskean sävyt onkin kuulunut silmämeikkiini jo yläasteelta lähtien.

 

Arkena käytän pelkkää paletin vasenta puolta.



Tässä vielä kaikki silmämeikissäni käytettävät meikit. Oikealta: Kikon kultainen luomiväri, The Body Shopin luomiväripaletti, Maybellinen The Rocket Volum Express - mascara ja Manhattanin  nestemäinen eyelineri.

Ensin levitän meikkivoiteen koko kasvoille ja samalla pohjustan sillä myös silmämeikkini. 



Sitten käytän kaikkein vaaleinta hieman helmiäistä luomiväriä.



Jonka levitän koko liikkuvalle luomelle. Tietysti myös koitan tehdä tällä vaaleimmalla lisäksi myös joitakin hienouksia, kuten levittää sitä hieman kulmaluulle ja silmän sisänurkkaan avartelemaan sinne tänne, vähän tunteella vedellään. :D



Vaalean luomivärin päälle lisään vaaleanruskeaa luomiväriä silmän ulkonurkkiin varjostukseksi ja vedän luomivärin alustavasti hieman "kissamaiseen" vinoon muotoon, jota pitkin eyelineri on sitten helpompi vetää ruotuunsa.



Olen käyttänyt aina näitä ohuita sivellin tyyppisiä eyelinereitä, enkä edes osaa kunnolla tehdä rajauksia esimerkiksi "tussi" eyelinerillä lainkaan. Näillä saa mielestäni niin paljon helpommin tehtyä ihan ohuen viivan ja jotenkin näillä saa rajaukset vetaistua todella nopeasti.



Rajauksetkin vedän melko tunteella, enkä jaksa alkaa pyyhkimään pumpulipuikolla, jos vähän vinksahtaa. Sitten se päivä mennään vähän vinksahtaneena. :D



Mulla oli suosikkiripsari. (Huom. OLI!) Koska aina kun keksin jonkun uuden superkivan meikin/muun tuotteen, sen maahantuonti tai valmistus lopetetaan. Lorealin Telescopic vedenkestävä mascara oli paras ripsiväri minkä tiedän! Kas kummaa, sen myynti sitten tietenkin lopetettiin, ja koska haluan kuitenkin jokatapauksessa nimenomaan vedenkestävän tuotteen, uutta täytyi lähteä metsästämään. Tämä uusi tuttavuus on ollut ihan hyvä, mutta vanhan perään haikailen edelleen.

Vedenkestävä ripsiväri on mulle ihan ehdoton, koska silmäni alkavat vuotaa helposti. Lisäksi itken myös hyvin helposti (ilo, suru, liikutus, myötätunto, järkytys & mikävaanmaanjataivaanvälillä), joten tähänkin vedenkestävyys on pelkkää plussaa! :D 



Kultaista luomiväriä lisään ikään kuin liukuväritekniikalla ruskean ja vaalean luomivärin väliin vähän häivyttämään värieroa.



Siinä valmis perus silmämeikkini. Vaihtelen päivän mukaan värien tummuusasteita ja toisinaan varjostelen vähän enemmän ruskealla ja lisään luomivakoonkin väriä.



Tiedän, että arkimeikkini on vahvempi kuin monella muulla, mutta viihdyn tällä hetkellä hyvin näin. Ehkä sitten joskus alan innostua vähän luonnollisemmasta lookista, mutta nyt olen erittäin tyytyväinen tähän tyyliin, eikä minulla ole erityistä tarvetta muutella sitä juuri nyt. 

Look Up

Look up

 Muutama ystäväni linkkasi facebookkiin tämän videon, jonka sanoman kaikki me tiedostamme. Elektroniikasta on tullut yhä enenevissä määrin osa nykyajan katukuvaamme, jopa kahvilla käydessään ystävykset saattavat näprätä puhelimiaan suuremman osan ajasta, kuin keskustella toistensa kanssa.



 Kamalinta on huomata, että katsoessani tämän videon huonon omatunnon vihlaisu kävi lävitseni voimakkaana. Teen itse ihan samaa. Kadulla kävellessä voisi katsoa vastaantulevia ihmisiä silmiin ja väläyttää vaikka hymyn, ystävien kanssa ollessa puhelimen voisi jättää kokonaan sivuun ja nauttia joka hetkestä, jonka saa viettää läheistensä kanssa.

Parisuhteessa.. Ai kamalaa. Ihan liian usein törmään tähän tilanteeseen, että näprään puhelinta niin syventyneenä, etten edes kuule, kun poikaystäväni sanoo minulle jotakin. Pitäisi oppia arvostamaan sitä, että toinen istuu siinä vieressä ja haluaa puhua minulle ihan ilman minkään elektroniikkalaitteen välitystä.

Sitä ehtii istua koneella montakin tuntia päivässä, sitä ehtii näprätä sitä puhelinta kun on oikeasti tylsä ja yksinäinen hetki meneillään. Mutta silloin, kun on lähimmäistensä kanssa tai tekemässä jotakin elämää rikastuttavaa, sen puhelimenkin voisi oikeasti jättää täysin huomiotta ja nauttia vaan hetkestä. Elämä on liian lyhyt ruudun töllöttämiseen.

 

Siinä missä aikuiset - siinä lapsetkin perässä. Pienet lapsetkin valitsevat nykyään liian usein ruudun töllöttämisen tai pelaamisen takapihan leikkikentän sijaan. Miten sitä nykyajan ihmiset oppivat enää sosiaalisiksi tässä maailmassa, kun kaikki sosiaalinen kanssakäyminenkin tehdään pienestä pitäen tietokoneiden välityksellä.



Joku muutos tähän on tultava, sillä pian huomataan, ettei kenelläkään ole oikeita ystäviä tai ihmisiä elämässä joille uskoutua ja joiden kanssa jakaa elämän ilot ja surut.  On kivaa kun on monta nettikaveria, mutta on elämää suurempi rikkaus, kun on yksi tosiystävä tai elämänkumppani.



Ja olenko minäkään sen parempi, en. Teen nyt itselleni lupauksen, että se puhelin tosissaan jääkin narikkaan kun on kyse elävästä elämästä. Haluan olla läsnä läheisilleni, paras mahdollinen kumppani poikaystävälleni ja sosiaalinen ihminen koko maaimalle. Ruudun töllöttämisestä elämänkokemukseni ei kartu ja vanhana en halua muistella aikoja, jotka vietin neljän seinän sisällä yksin tai vaihtoehtoisesti seurassa - yksin!



Kuvituksen postaukseeni hain vanhoista kuva-albumeistani elävästä elämästä. Niistä hetkistä, joita HALUAN muistella vanhana.

 Sen enempää höpisemättä ruudun puolella siirryn viettämään vapaapäivääni opiskeluiden ja ytävieni näkemisen pariin. Hyvää elämäntäyteistä maanantaita kaikille ja katselkaa ympärillenne! ;) <3

Tuplajuhlat

Tämä viikonloppu oli ihana!

Saatiin luoksemme toivottuja vieraita Saksasta asti ja viettelimme heti perjantaina mukavaa iltaa perheen kesken grillailujen ja kuulumisten jakamisen merkeissä. Oli muuten myös ensimmäinen kerta, kun sain tarjota omassa kodissa itse valmistamani aterian äidilleni, homma kun on yleensä mennyt ihan toisin päin. Kiittelyitä sateli, joten täysin en voinut epäonnistua! ;)



Tarjoiltiin grillivartaita, joihin tökin herkkusieniä, kesäkurpitsaa, ananasta, lihapullia ja kirsikkatomaatteja. Pyörittelin vartaat vielä marinadissa ennen niiden grillaamista. Marinadiin tuli hunajaa, omenaviinietikkaa, oliiviöljyä, valkosipulijauhetta, mustapippuria ja grillimaustetta.
 Lisäksi valmistin myös vuohenjuusto-vesimeloni salaattia ja perus grillimakkarat ja piffit hoiteli Jaakko.

Lauantaina taas vietimme veljeni lapsen ristiäisiä. Ristiäiset järjestettiin Elävän veden kappelissa ja kauniimpaa paikkaa ei olisi voinut keksiä. Kappeli oli pieni, mutta siellä oli todella kaunista ja lämmin tunnelma. Kappelin nimi tulee siitä, että kappelin yksi seinämistä on luonnonkalliota, jota pitkin virtaa värikkäästi valaistu "vesiputous".



Veden solina taisi rauhoittaa pienokaisenkin, sillä tämä vain katseli tyytyväisenä hiljaa putousta koko kastetilaisuuden ajan ja meinasi jopa nukahtaa välillä. Minä itkin sitten meidän molempien puolesta, enkä millään pystynyt lopettaa kyynelehtimistä ja pappikin joutui käydä hakemassa minulle nenäliinan. :'D 

 Me pitseiltiin yhdessä.

Kastemaljaakin minä pelkäsin enemmän, ja kiltisti hoitui tämäkin toimitus.



Tässä vaiheessa vielä hymyilytti...



Pahin kyynelehtiminen nimittäin alkoi, kun urkuri alkoi soittaa häämarssia. Hetkonen? Eivätkö nämä olleetkaan kastejuhlat? Olivathan ne, mutta ne olivat samalla myös tuoreiden vanhempien yllätys häät. Olin pulassa. Kastejuhlat olivat tässä vaiheessa vasta edessä ja itkin jo kuin hautajaisissa. Oma isoveikkani oli menossa naimisiin, kuiskasin samalla vauvalle: "sun isi ja äiti menee naimisiin."



Niin siinä sitten kävi, että juhlista tulikin tuplajuhlat ja perhe on nyt sinetöity toisiinsa vieläkin vahvemmin.

Päälläni oli jo aikaisemmin esittelemäni Nelly.comilta tilattu valkopitsinen mekko, Kiinasta ostettu harmaa takki ja Saksasta ostetut harmaat kiilakorot.



Hiukset taas olivat todella mielikuvituksellisesti jälleen lainekiharoilla.



 Seisovapöytä notkui herkullisista ruuista.

.

Meidän miehet olivat myös supertyylikkäinä liikkeellä. ;)



Juhlatila oli kaunis kuin kukka.





Ja jälkiruokapöytä oli vähintäänkin yhtä houkutteleva.

Siskokset <3

.

Valmistaudun parhaillaan sunnuntain työpäivään ja hyvästelemään pienet yövieraamme. Pikkusisareni ovat yöpyneet nämä pari päivää luonamme, kun vanhemmat majailivat Annin luona. Porukka pakkaa tänään laukkunsa ja palaa takaisin Saksaan, mutta näemme hyvin pian jälleen heidän matkatessa tänne valmistujaisjuhliimme.

Makea lohisalaatti

Se olisi sitten viikon reseptin paikka. Syömme usein viikolla salaatteja. Salaatit ovat niin hyviä, nopeita ja helppoja tehdä. Salaatista saa helposti myös hyvin täyttävän paketin, kun siitä tekee tarpeeksi ruokaisan. Salaatit ovat myös ihanan kevyitä vaihteluita muihin arkiruokiin, vaikka niistä saa toki tehtyä myös tuhteja majoneesisia makaroniherkkuja, jos tekee mieli.

Lemppari salaatteihini kuuluu: kana-pastasalaatti, kreikkalainen salaatti, texmex-salaatti ja caesar salaatti. Näitä on tullut kulutettua kyllästymiseen asti, joten halusin kokeilla jotakin uutta ja taisinkin löytää uuden suosikin vanhojen tuttujen joukkoon.

Viikon resepti: Makea lohisalaatti

Tarvikkeet

 

Salaattia
Aurinkokuivattuja tomaatteja
Cantaloupe melonia
Viinirypäleitä
Kirsikkatomaatteja
1 Makea suippopaprika
1 Kurkku
1 Sitruuna
Salaattijuustoa/Fetaa
Loimulohifilee

Kaada salaatti kulhoon, pilko paprika, cantaloupe, kurkku, tomaatit ja feta. Heitä kaikki salaattipohjan sekaan ja päälle vielä rypäleet ja aurinkokuivatut tomaatit. Viipaloi sitruuna makua tuomaan ja koristeeksi. Ota lohifilee ulos paketista, vedä nahka pois (vaikka käsin) ja murenna salaatin sekaan. Maailman helpoin, nopein ja maukkain resepti! Jos en olisi kuvannut jokaista vaihetta välissä, salaatti olisi varmaankin valmistunut 5 minuutissa. :D

 

Käytin salaattipohjana Napolitan Mix - valmista salaattipohjaa. Siinä on monen eri salaatin lehtiä ja salaatin teko nopeutuu kummasti!

   

Niin freesiä. Nam.

 

Ylimääräiset sitruunasiivut voi heittää vaikka vesikannuun, tuota samaa sitruunavettä me ollaan nyt vedetty pari päivää. En ole nimittäin keksinyt vielä, millä kaivan nuo siivut pois tuolta, kun niitä ei ollut ihan helppoa tunkea sisäänkään. (Kuva vääristää kokoeroja.) :D 

   

Valmiiseen loimulohifileeseen ripottelin päälle hiukan valkosipulimaustetta ja yrttisuolaa, mutta se olisi ollut hyvää myös sellaisenaan.

   

Lohen lisukkeeksi päätin tehdä vielä sinappisen kermaviilikastikkeen. Tämä on maailman yksinkertaisin valmistaa.

Kermaviili auki, sekaan pari sitruunatippaa, kunnon plöräys sinappia, pari tippaa tabascoa, valkosipulimaustetta, yrttisuolaa, mustapippuria ja grillimaustetta ja sekoitus lusikalla. Tadaa!
Tilli sopisi myös loistavasti sekaan lohen kaveriksi, mutta sitä ei nyt sattunut löytymään.

   

Purista sitruunasiivun mehut lohen päälle ja salaatti on valmis nautittavaksi! Enjoy.  

Vappupaketti

Myöhäiset huomenet!

 Sattuneesta syystä, tuli nukuttua tänään vähän myöhempään. :D Vietimme vappua eilen suurella ystäväporukalla luonamme grillailun, juhlimisen ja naamiaisteeman tahtiin. Ilta onnistui mielestäni täydellisesti ja elämän jäljet näkyvätkin tänä aamuna talossamme. Siirrän suosiolla siivoamisen iltapäivään ja keskityn rauhallisempaan ohjelmaan näin alkuun.

Erityisen iloiseksi tulin siitä, että suurinosa oli kutsun pukeutumiskoodin mukaisesti vetaissut päälleen hauskoja vappuasuja. Rakastan pitää juhlia, ja erityisesti pidän juuri teemabileistä. Vaput, halloweenit ja pukeutumiskoodilliset syntymäpäiväjuhlat ovat ominta alaani. Olemme olleet pitkään poikaystäväni kanssa se porukan bileiden järjestäjä pariskunta, mutta sotkua lukuunottamatta tämä pesti on ollut ihan tervetullut.

Jaan muutaman kuvan meidän vapustamme, toivottavasti teillä kaikilla oli ilontäyteinen ja riemukas vappu! :)



Joskus pienenä isoveljeni intiaani-teemaisilla syntymäpäivillä tarjottiin tälläisiä cocktailtikku-"siilejä". Mielestäni ne sopivat ihanasti vappupöytään. Vesimeloni puoliksi ja tökkimään vain!




Minulla on tapana tarjoilla juhlieni yhteydessä aina kaikenlaista pikkupurtavaa. Mielestäni ruoka ja syöminen kuuluvat osaksi juhlia. :)



Munkkeja pitää löytyä ehdottomasti vappupöydästä.

Naamiaisasuni oli helppo rakentaa, sillä glitterinen vihreä mekko löytyi kaapista jo valmiiksi ja siivet tilasin punanaamion verkkokaupasta alle kahdenkympin hintaan.



Aamu alkoi "keiju"-meikin luomisella. Koska olin pistänyt juhlakutsussa juhlan alkamaan jo 18 ja pääsin vasta viisitoista yli itse töistä, jouduin laittaa naamiasimeikit naamaani jo työpäivän ajaksi. Asiakkaita hieman huvitti. :D



Yleensä tälläiset lähinaamakuvat ahdistavat suuresti, mutta tässä nyt näkyy hyvin tekemäni meikki. Kynsiin tarkoitetut pikkutimantit liimasin naamaan ripsiliiman avulla. Timantit pysyivät hyvin koko päivän ja illan jatkoillekkin asti.



Koruiksi mekkoon sopivat vihreät korvakorut.

Hiukset keijukiharalle ja asu on valmis!

 Anni pukeutui leobardi-asuun. Söpö kun mikä! <3

Jaakko valitsi myös eläimellisen meiningin ja pukeutui pingviiniksi. <3



Grillailut takapihalla. Kiitos eräälle anonyymille hyvistä grillausvinkeistä pallogrillillä. Grilli saatiin helposti syttymään ja ruoka oli maittavaa. ;)



 Värikästä sakkia.

Tynski pukeutui intiaaniksi ja päätettiin napata oikein kunnon inkkarikuva!

Nyt viettelen rauhallista vapaapäivää ja huomenna Saksan perheeni tulee vielä vappuilemaan ja grillailemaan luoksemme. Ehkä sitä ennen saan aikaiseksi siivota tämän biletantereen. :D