Ajattelin jakaa hiukan ajatuksiani ulkonäköön liittyviin asioihin.
Kerran minulta kysyttiin: "miltä tuntuu näyttää noin nätiltä?", kun taas toisella kerralla minulle sanottiin: "sun kasvot näyttävät ihan leikellyiltä ja jotenkin oudoilta ja meikkaatkin rumasti".
Monia blogeja lukeneena, ja nyt omankin blogin aloitettua vastaan on tullut monia kommentteja, joissa ihmiset joko haukkuvat tai kehuvat bloggaajien ja muiden ihmisten piirteitä tai ominaisuuksia.
Mielestäni meissä ihmisissä on kaikista parasta juuri se, että meistä kukaan ei ole täysin samanlainen! Meillä on kaikilla omat piirteemme, joista toisista pidämme valtavasti ja toisista voisimme luopua samantien. Parasta on myös se, että meitä kaikkia miellyttää erilaiset asiat ihmisissä. Yksi tykkää erittäin muhkeista huulista, toinen suurista silmistä ja kolmas suorasta nenästä. Kaikille löytyy täällä vastakappale, joka tykkää juuri sinun piirteistäsi eniten!
Ruskeat silmät ovat olleet mielestäni aina kaikkein kauneimmat! Ajattelinkin joskus kokeilla käyttää värillisiä piilolinssejä.
Ihminen, joka minun silmissäni on täydellinen, saattaa jonkun toisen silmissä olla täysin keskinkertainen. Ihailen usein ihmisiä, joilla on täysin erilaiset piirteet, kuin minulla itselläni. Vitsailenkin usein Jaakolle, että olen löytänyt hänet kumppanikseni juuri siksi, ettei hän näytä lainkaan minulta. Minulla on suorat vaaleat hiukset, Jaakolla ruskeat ja kiharat. Minulla on pienet ja nykeröt kasvonpiirteet, Jaakolla suuret ja suoralinjaiset. Kulmakarvani ja ripseni ovat luonnostaan hyvin vaaleat ja näkymättömät, kun taas Jaakon suuret ja paksut kulmat ja ripset näkyvät jo kauas. :D
Tässä kuva, joka tehtiin Jaakon kanssa joskus 15-vuotiaina kuvastamaan sitä, miltä meidän lapsi näyttäisi. :'D
Näitä samoja piirteitä ihailen myös muissa naisissa ja olenkin aina toivonut, että minulla olisi luonnonkiharat hiukset. Kun taas kaikki ystäväni, jotka omistavat luonnonkiharat hiukset, omistavat suoristinraudan ja tuskistuvat, kun ulkona on sateinen sää. Tämä on minusta aina ollut niin hassua!
Olen myös aina halunnut olla pitkä! Omistaa pitkät sääret, joihin ei korkokenkiä tarvita. Moni pitkistä ystävistäni taas harmittelee, kun ei voi käyttää korkokenkiä, kun näyttää niin pitkältä. Mitä?! Pitkältä näyttäminenhän olisi siinä juuri parasta! Ymmärrän kuitenkin, että samoin kuin minä haluaisin olla pitempi, joku pitkä haluaisi olla lyhyempi.
Tottakai ihmiset tykkäävät myös paljon omista piirteistään, mutten kyllä tunne yhtäkään, joka olisi sanonut olevansa kaikinpuolin tyytyväinen itseensä. Tärkeintä onkin hyväksyä kaikki ne asiat itsessään, joista ei niin pidä ja rakastaa niitä piirteitä itsessään, joista jo muutenkin tykkää. Kauneinta ihmisessä onkin mielestäni se, kun oikein näkee, että hän on sinut itsensä kanssa ja "kantaa itsensä kauniisti". Ja iloinen ihminen on myös aina kaunis!
Monesti ihmisellä on joitakin ulkonäöllisiä juttuja, joita he itse vihaavat tai jopa häpeävät, mutta muut eivät edes huomaa niitä! Ajattelin paljastaa kuvan kummallisista kaksoisvarpaistani, jotka pienenä suorastaan hävettivät minua, mutta nykyään olen oppinut pitämään niistä. Ne on mun omat kummajaiset. Jos puheenaiheet loppuvat kesken, niin vetaisen vain sukan pois. :D
Olen myös huomannut, että jotkut piirteet joita alkuun vierastaa, alkaakin yllättäen näyttää silmään hyvältä ja lopulta niistä alkaa pitää älyttömästi. Tämä näkyy myös siinä, miten meikkaus- ja kauneudenhoitotyylit muuttuvat vuosien varrella. Joskus on muodissa ohuet ja vaaleat kurmakarvat, toiste sitten paksut ja tuuheat. Joskus tykätään runsaammasta vartalosta, joskus erittäin hoikasta ja sitten taas hyvin urheilullisesta.
Kaikilla meillä on piirteitä, jotka ovat jonkun toisen mielestä täydellisiä. Ja täydellisiä me kaikki ollaankin. Uniikkina omana itsenäsi sinä olet täydellinen sinä.
Tähän loppuun vielä mielestäni hyvin osuva kuva!
Sinähän sen sanoit! ;)
Kuvat Google.fi
