Vuoden viimeiset Saksassa

Aina kun olen tarvinnut pienen hengähdyksen arkeeni, on paras vaihtoehto ollut lentää äipän siipien suojaan. Näin iski jälleen taas tarve ja kaipuu ja päätettiin lähteä siskoni kanssa uudeksi vuodeksi Saksaan, sillä viettiin joulu tänä vuonna isäni luona. Mukaan napattiin sitten vielä poikaystäväni ja tämä olikin samalla ensimmäinen kerta, kun Saksan puolen perheeni tapasi hänet.

Lähtöpäivä tuli nopeasti joulun jälkeen ja aamu viideltä sitä sitten lähdettiin vaeltamaan kohti lentokenttää. Suomen päädyssä törmättiin vielä sattumalta matkalaukkujen luovutuksessa ystävääni Isbeen, joka muutti nyt kevääksi Thaimaahan asustelemaan! Nyyh. <3



Nukuin lähes koko lentomatkan ja Saksan päässä oli ihana herätä auringon säteisiin! Muutama tunti ja pilvinen ja harmaa sää oli tipotiessään. Hyvä fiilis kohosi entisestään, kun lentokentällä oli vastassa äitini ja isäpuoleni lisäksi myös Elli-koiruutemme.



Kotona äippä valmisti meille tervetuliais"drinkit".



Kesän jälkeen en ole valmistanut kertaakaan itse vihersmoothieta ja tuli taas huomattua, miten tällä vaan on niin hyvä lumevaikutus, että tämän jälkeen tuntuu kuin olisi vetänyt jonkun energia-piristyspommin. Pitääpä ottaa taas arkeen nämä itsekin mukaan ja hämätä itselle lisäenergiaa viikkoihin. :D



Ensimmäisen päivän sää lupaili niin paljon, että loppujen päivien sumuverho tuntui entistäkin synkemmältä.




Ensimmäisenä päivänä iskettiin Mannheimiin kiertelemään parit liikkeet ja lounaalle meidän perheen vakkari paikkaan sushibuffaan. Ideana tuolla siis on, että jokaisella erivärisellä lautasella on oma arvonsa ja niitä voi nappailla tuolta hihnalta mielensä mukaan niin paljon kuin haluaa. Kokit valmistavat jatkuvasti lisää erilaisia annoksia esille. Mielestäni hauska idea ja saa itse valita, syökö niitä kalliimpia annoksia vai vähän lompakolle ystävällisempiä vaihtareita.



Samana iltana pyörähdettiin vielä kaupunkimme omassa keskustassa kenkäkaupoilla ja moikkaamassa Annin Saksa-ystäviä eräässä raflassa. Ilta ei venynyt kovin pitkäksi, sillä oltiin reissaamisesta ja aikaisesta herätyksestä sen verran väsyneitä tuossa vaiheessa.



Toisena päivänä nukuttiin ilman herätyskelloa, mutta herättiin siitä huolimatta hyvin Ellin aamulenkin aikoihin.



Onneksi jaksettiin nousta ylös ajoissa, sillä toisen päivän aikana sankka sumu vyöryi Saksan ylle ja pysyikin paikallaan melkein koko loppu loman ajan.



Viiniviljelmille siis!





Tätä rauhoittavampaa paikkaa on vaikeaa keksiä. Tuolla tuntuu siltä kuin puhdistuisi kokonaisvaltaisesti kaikesta stressistä, kiireestä ja elimistön myrkyistä. :D









Tuona aamuna tarkeni vielä paksuilla huppareilla ja innostuttiin kuvailemaan samalla tiimi-asujamme. Olin ennen joulua käytännössä pöllinyt Jussin mustan Addun hupparin itselleni, sillä käytin sitä melkein aina hänen luonaan ollessani ja nappasinpa välillä mukaan kotiinkin. Jostakin kumman syystä sain sitten oman moisen joululahjaksi. :'D



Toinen päivämme vierähti Heidelbergissä paikkoja kierrellen. Heidelberg on siis yksi Saksan suosituimpia turistikaupunkeja ja sieltä löytyy kauniita putiikkeja, ruokapaikkoja, kahviloita, pubeja, shoppailtavaa, suuri upea linnake ja koristeellinen joen ylittävä silta.





Pysähdyttiin tunnelmallisessa kahvilassa kakkupaloilla ja kahveilla.



Tuolla mulle iski yhtäkkiä todellinen joulufiilis, jota tänä jouluna en oikein ehtinyt saada päälle kunnolla töiltäni.





Ja tottakai hoidettiin jokaisen turistin velvollisuudet ja käytiin ihmettelemässä siltaa ja napattiin sieltä perinteiset turistikuvamme.





Luultiin, että Saksassa oli kylmä, mutta auta armias, kun palattiin Suomeen reissusta! Hyrr... Laittomat säät käynnissä. Ei ole ihmisen paikka tämä.



Illan pimetessä palattiin kotiin ja mentiin vielä illaksi Jussin ja perheemme pienimpien kanssa lämmittelemään varpaita kotiamme lähellä sijaitsevaan kylpylä Miramariin. Miramarissa päästiin lämmitettyihin ulkoilma-altaisiin sekä hulluihin vesiliukumäkiin. Hulluihin kirjaimellisesti! Sain selkääni niistä pari mustelmaa ja keuhkoni täyteen vettä. :D Miten tuollaisiin päästetään lapsia ollenkaan.

Seuraavana aamuna odottikin lähtö Luxemburgiin uuden vuoden viettoon. Aivan ihana, rentouttava ja elämysrikas reissu takana. Ei olisi voinut vuotta paremmin aloittaa ja tammikuu aloitettiinkin täällä ihan uusilla energioilla ja fiilareilla kiireisen ja stressaavan syksyn jälkeen. Kivaa loppiaista kaikille! <3 

Blogaamisen hyvät ja huonot puolet

Kivaa keskiviikkoa heppulit. <3

Hypätäänpä suoraan sitten syvemmille vesille ja käydään läpi viime aikaisia ajatuksiani blogaamiseen liittyen. Muutama lukijakin on pyytänyt aikaisemmin toivepostausta siitä, mitkä asiat tässä blogin pitämisessä minua itseäni miellyttävät ja mitkä taas eivät. Niitä plussia ja miinuksia löytyy nimittäin melkoisen paljon, välillä tuntuu siltä, kuin niitä olisi ihan yhtä paljon, jolloin herää se fiilis: Mitä järkeä tässä on?

Nyt, kun olen ottanut etäisyyttä hetken blogimaailmaan, on tullut väkisinkin punnittua vakavammin tämän touhun hyviä ja huonoja puolia. Täytyy myöntää, että viimeisten kuukausien aikana olen jopa toisinaan harkinnut vakavasti tämän homman taakse jättämistä. Alkuunsa postausteni tahdin väheneminen ja lopulta päättyminen tämän syys-talvikauden aikana johtui ainoastaan siitä, ettei minulla riittänyt enää aika tähän kaikkeen. 

Myöhemmin huomasin, että elämä oli yllättävän helppoa, kun ei tarvinnut sovittaa blogaamista arkeen mukaan, vaikka sitä aikaa olisi välillä löytynytkin. Ei tarvinnut suunnitella ja kirjoittaa aiheita, taistella sammuilevan ja maailman hitaimman tietokoneen kanssa, kantaa kameraa mukana joka päivä ja yrittää kuvata onnistuneita otoksia päivänvalon aikaan, jota syksyllä ei riitä kuin muutaman tunnin verran sitäkään. Kun sitten tämä helppous puoli tuli konkreettisesti huomattua, kynnys postausten kirjoittamiselle kasvoi, ja alkoi yhä enemmän ajatella niitä asioita, minkä vuoksi blogin lopettaminen olisi oikeastaan hyvä juttu. Tottakai ilkeät kommentit, juoruketjut ja asenteet harmittavat. Ei ole kiva raivata arkeen aikaa mielekkäille ja piristäville postauksille, jos siitä saa noottia ja kurjia puheita kiitokseksi. 

Suuret muutokset yksityiselämässäni saivat myös blogin pitämisen tuntumaan hetkellisesti mahdottomalta. Kuinka kirjoittaa blogia paljastamatta, että on eronnut liki kahdeksan vuoden parisuhteesta. Pakkohan se oli jakaa tänne, vaikka siihen liittyi todella paljon erittäin kipeitä tuntemuksia. Uuden parisuhteen aloitettuani oli taas sama pelottava tunne käsiteltävänä. Kuinka paljon kannattaa kertoa näinkin yksityisistä asioista, voisiko tälläistä mitenkään jättää kokonaan blogissa mainitsematta? Mitä sitten jos kävisi jotakin vieläkin kamalempaa, jos joku läheinen sairastuisi tai kuolisi. Kuinka vaikeaa se sitten olisi ja miten siitä sitten kirjoittaisi tai voisi olla kirjoittamatta. Tämä kaikki kuuluu kuitenkin elämään ja tahdon olla kuitenkin niin rehellinen täällä kuin mahdollista ja suurien muutosten piilottelu saa aikaan vähintäänkin hämärän meiningin. :D Lopulta uuden alkaneen parisuhteen "paljastaminen" täällä ei ollutkaan lainkaan pelottava juttu ja kirjoituksia pystyi jatkaa taas vapautuneemmin. 

Kolikolla on kuitenkin aina kaksi puolta. "Hyvinä hetkinä" sitä sitten taas muisti sen suuremman lohkon kakusta. Miten paljon iloa, uusia jännittäviä asioita, tsemppaavia ja hyväntahtoisia toivotuksia, mielenkiintoista pohdittavaa, erilaisia odottamattomia tapahtumia, vertaistukea ja tilaisuuksia sekä aktiivista asennetta elämään tämä onkaan minulle tuonut. Oikeastaan jopa niiden kaikkein suurimpien muutoksienkin jakaminen täällä on tuntunut lopulta aina helpottavalta asialta. Samalla näitä elämää mullistavia tapahtumia käsittelee itsekin paljon syvemmin ja kaikista mahdollisista näkökulmista. Monesti saa heti kannustavaa ja ymmärtävää palautettakin sekä vertaistukea ja vastaavanlaisia kokemuksia luettavakseen. 

Lueskelin vanhoja postauksiani ja muistin elävästi uudelleen noita kaikkia aikoinaan kokemiani upeita hetkiä. En olisi esimerkiksi muistanut puoliakaan Thaimaan vaihdossa kokemistani elämyksistä, jos en olisi niistä tarkasti blogiini rustaillut postauksia niitä parhaillaan eläessäni. Välillä ihan yllätyn lukiessani parin vuoden takaisia blogikirjoituksiani. Blogi on toiminut mulle siis rakkaan harrastuksen lisäksi virtuaalisena päiväkirjana, jonka sivuille voin aina palata muistelemaan kaikkia ihania hetkiä elämässäni. 

Näitä kaikkia asioita vaakalaudalla punnittuani olen kuitenkin sitä mieltä, että blogi on tuonut elämääni paljon enemmän hyviä kuin niitä huonoja asioita ja mikäli blogillani voin tuoda mahdollisesti vähänkään piristystä, iloa tai hyviä vinkkejä jonkun muunkin elämään, olen valmis ottamaan välillä sitä lokaakin niskaan. :D 

Iloitaan, itketään, puretaan, nauretaan, kirotaan, vihataan, ihmetellään ja rakastetaan jatkossakin siis tätä ihmeellistä elämää yhdessä ja jaetaan kokemuksia siitä puolin ja toisin. Minä en ole lähdössä nimittäin minnekään! Olen puhunut. Rauhaa ja rakkautta jokaiselle tähän iltaan. <3 

NYE 2017 - Luxemburg

Hui! Ei voi muuta sanoa. Miten nopeasti vuosi voikaan vierähtää. Paljon kuulee puhuttavan, miten vuosi 2016 on kohdellut monia kaltoin ja itsellänikin vuosi sisälsi erittäin rankkoja hetkiä, mutta siitä huolimatta vuosi oli yksi parhaista aikoihin. Alkuvuosi meni Thaimaan auringon alla paistatellen ja loppuvuosi uuteen alaan ja moniin uusiin ihmisiin tutustuen. Aloin seurustella, sain sydänystäviä ja sielunsiskoja, koettelin itseäni äärirajoille asti ja selvisin! Eilen vietettiin siskon, äidin ja poikaystävän kanssa vuoden vaihde Luxemburgin upeassa Sofitel- hotellissa, eikä päivä olisi voinut onnistua paremmin. Kaikki meni ihan nappiin ja oli ihanaa lopettaa vuosi tunnelmallisessa Luxemburgissa rakkaimpien ympäröimänä. <3

Kirjoitan pian lisää kuulumisistani ja suunnitelmistani uudelle vuodelle yleisesti, mutta nyt jaan teidän kanssa muutaman kuvasen meidän uv päivästä ja illasta!

Aamu alkoi aemiaisella, joka valmistettiin Annin kanssa ennen kuin kaikki olivat mönkineet huoneistaan olohuoneeseen.



Aina kun tahdotaan Annin kanssa viettää jollakin tavalla spesiaali päivä, se aloitetaan monipuolisella ja herkullisella aamupalalla! Tarjolla oli tällä kertaa erilaisia leipiä ja täytteitä, jogurttia ja granolaa, alkoholittomat mimosat, jasminteetä sekä tuoreita hedelmiä. Tällä oli hyvä tankata ennen matkaamme Zweibrücken Outlet Kylään ja siitä eteenpäin Luxemburgiin, jonne huristeltiin autolla. Jos olisin tiennyt, että tulen syömään seuraavan kerran kunnolla vasta illalla, olisin ahtanut näitä napaani tuplana.



Outlet kylästä mukaan tarttui parit aivan ihanat Niken tossut, ulkoilutakki ja urheilurintsikat, jotka esittelen myöhemmin bloginkin puolella varmasti! Siitä matka jatkui kohteeseemme Sofiteliin.

Ja mikä hotelli! Enpä ole kyllä koskaan aikaisemmin yöpynyt hienommassa ja olinkin kuullut jo etukäteen hotellista paljon pelkkää hyvää. Vaikka täällä Saksassakin olisi varmasti ollut mieletön uuden vuoden ilta, haluttiin kuitenkin jotakin hieman erilaista juuri tuolle illalle ja paikka kävi tarkoitukseen loistavasti! Pidin vielä suunnitelman jouluun asti yllätyksenä poikaystävälleni, koska se oli samalla joululahjani hänelle. Elämysten antaminen on mielestäni parasta, koska monesti saattaa päästä itse mukaan "käyttämään" tuon lahjan! :D







Huoneessamme oli jättimäinen ja pehmoinen sänky, suihku keskellä makkaria ja ihana suuri kylppäri!





Hotellille iskettyämme vaihdettiin juhlavaatteet ylle ja lähdettiin metsästämään ravintolaa. Oltiin jätetty varausten tekeminen vähän viime tinkaan ja kaikki ravintolat, joihin oltaisiin alussa haluttu, oli buukattu jo kokonaan täyteen tuolle illalle. Onneksi lopulta löytyi tilaa muutamasta eri ravintolasta ja nälkä ajoi meidät niistä parhaimmalta tuoksuvaan: Meksikolainen!





Oltiin ehkä himpun verran ylipukeuduttu tuonne, sillä oltiin alkuunsa kaavailtu jotakin vähän "hienompaa" paikkaa, mutta oltiin kaikki annokset eteemme saatuamme todella tyytyväisiä valintaamme ja uv iltanahan kuuluukin vetää nakki-ranu linjalla! :D



Ravintolassa vierähti muutamakin tunti, kun tuhottiin tortillojen lisäksi myös sangriakannu ja valkkaripullo. Aiotaan pitää kaikki tipaton tammikuu, joten uv:na pidettiin sitten huoli, että ei tee enää mieli koko kuukauteen. :'D



Syömästä jatkettiin keskusaukiolle, josta löytyi luistelukenttä, tunnelmallisesti koristeltuja ruoka- ja juomatelttoja, dj-lava ja ulkoscreeni, joka livekuvasi tapahtumaa ja laski sekunteja vuoden vaihtumiseen.



















Kauniit valot ja koristeet, dj:n hyvät biisivalinnat, iloiset tanssivat ihmiset ja hyvä seura pitivät huolen siitä, että ilta onnistui täydellisesti.



Aamulla herättiin kympin maissa aamupalalle, jolta löytyi vaikka ja mitä! Edellisen illan kuplivat häiritsivät hieman ruokahaluani, mutta onneksi tarjolla oli paljon kaikkea raikasta ja puhdistavaa. :D Vetelin mm. inkivääri ja detox- shotteja ja maistelin kaikkea mitä ehdin ja jaksoin.





Aamiaiselta olisi ollut upeat näkymät alas Grundin vanhaan kaupunkiin, mutta harmiksemme koko viikonloppua on varjostanut sankka sumu, joka vaikeutti jopa ilotulitusten näkymistä uv iltana! Käytiin sitten ennen lähtöämme kierros autolla tuolla Grundissa, jotta saatiin vähän makua siitä, millainen paikka oli. Kaunistahan siellä oli ja tekisi mieli nähdä paikka joskus kesän aikaan. ;)

Nyt ollaan taas Saksan kodissa ja vietellään vielä muutama päivä täällä ennen kuin aloitetaan vuosi ja arki kotosalla. Kivaa uutta vuotta jokaiselle ja kiitos kaikille, jotka on jaksaneet pysyä täällä mukana, vaikka hiljeninkin kuukaudeksi blogin puolella. <3 Uusi vuosi ja uudet energiat!