Ollaanko me taas jo puolessa välissä viikkoa! Eikö tämä vasta alkanut? :D No juu, lokakuu se vaan vilisee ohi silmissä samaa vauhtia kun lehdet alkaa vilistä alas puista. Eilen justiinsa todettiin, että se syksy alkaa näyttää sitä toistakin luontoaan ja katsottiin miten harmaa ja tuulinen sää repi lehtiä puista urakalla. Nyyh.
Lokakuussa on kuitenkin jo ehtinytkin hehkutella ja ihastella kivasti aurinkoisia syyspäiviä ja räikeitä maisemia. Erityisesti mua on ilostuttanut tässä kuussa meidän koulun pihalla jököttävät muutamat kirkuvan punaiset puut, jotka jotenkin herättää mut kivasti aina aamulla kun tallustan isoa kivistä pihaa pitkin opinahjoon! Vähän tommonen hälytysväri: herää Essi!
Kahvihetket kamulin kanssa tai ilman. Musta on pahaa vauhtia tulossa kunnon kofeiininarkki ja tää onkin kauhistuttanut mua jo hyvän tovin. Mä oon aina sanonut, etten tahdo olla riippuvainen mistään. Säännöksi onkin nyt muodostunut, että kuppi päivässä riittäköön ja maksimissaan kaksi, jos on erityisväsy tai jotakin muuta erikoisohjelmaa päivän aikana. Kyllä multa löytyy vielä päiviä, kun en juo sitä kupillistakaan, joten oon tässä hommassa vielä jokseenkin voiton puolella? Ongelman kieltäminen...
Mut nyt kuitenkin megavinkki kahvitteluhetkiin sellaisille, joille sellainen kahvi mustana on oikea irvistys ja kaiken maailman karamelli, vanilla, chocolate- herkkumeisinki maistuu! Mulla oli maito ja soijamaito loppunut kokonaan yhtenä aamuna ja ainoa maitomainen olio, joka jääkaapistani löytyi, oli tämä yllä koreileva vaniljakastike. Olin hankkinut sen omena-kaurapaistokselle, mutta se pääsi nyt ihan uusiin tehtäviin aamukahvini kaveriksi. Ensin naureskelin ja yökkäilin näylle, kun valutin tuota paksua mömmöä reippaan lorauksen sekaan, mutta sekoituksen ja maistamisen jälkeen mun pupillit taisi hetkellisesti laajentua ja se oli menoa! Vaniljakastike pääsi seuraavinakin aamuina kahvini joukkoon, mutta nyt tuo puteli on loppunut ja koitan olla ostamatta uutta. Ainakaan hetkeen! :D
Vaaterintamalla mulla on vaikka mitä pientä tilpehööriä kasaantuneena. Okei, pari ihan itselleni tarpeellistakin juttua, mutta on kyllä tullut osteltua kaikkea pientä turhaa viimeisten kuukausien aikana. Oonkin nyt päättänyt, että ennen mun vaihtoa tämä vaatteiden ostelu saa nyt vähän jäädä vaikka kaikenmaailman ylipolvensaapikkaat ja karvaiset talvitakit kyllä houkuttelisivat mua ihan jäätävästi. Mun talvi ei kuitenkaan kestä enää kun vähän päälle pari kuukautta, joten tähän talveen mä hyppään mun vanhoissa talvitamineissa. Jotenkin sitä ei meinaa mieli vaan ymmärtää, että kohta sitä ihan oikeasti mennään! Äääääk.
Näitä mä metsästelin koko kesän, mutta jotenkin en löytänyt sellaista sopivan yksinkertaista ketjukasaa kaulaan roikkumaan. Tämä kuitenkin tuli bongattua nyt Lindexin syysaleista -70% eli hintaa jäi noin parin euron verran. Ensin harmitti, että kesä ja toppikaudet ehti jo mennä, mutta heei, mähän oon pian taas toppikeleissä... ;)
Korkealla kauluksella varustetut croptopsit hyökkäsivät tänä kesänä mun suosikkivaatetuksen listalle ja pitihän sitä sitten napata myös pitkät versiot näistä Ginatricotista syksyisten asujen kaveriksi. Tuo valkoinen tuntuu tosin sotkeutuvan aina aurinkopuuteriin, ennen kuin sen on saanut vedettyä päällekään kokonaan!
Gina on palvellut minua hyvin myös farkkurintamalla ja tuonut kaappiini yhdet suosikkifarkuistani! Nämä korkeavyötäröiset ja erittäin joustavat Mollyt maksaa vain noin 30€ ja multa löytyy samaiset myös mustina! Lyhyille sellainen vinkki, että noiden lahkeet on tälläiselle satakuuskakkosellekin just sopivan pituiset! ;)
No voihan croppistoppis sentään. Mä oon ihan koukussa. Bilepukeutumiseni onkin koostunut nyt kesästä asti croppareista ja korkeista farkuista, eikä loppua meinaa näkyä. BikBok on tarjonnut mulle joka kuu uusia söpöjä topseja ja välillä mun on pitänyt kotiuttaa noista vielä monta eri väriäkin itselleni.
Syksyn ja talven bilepopot! Mulla oli tälläiset lähes identtiset lempparit monta vuotta hyvin palvelleena, kunnes yhtenä karmeana iltana tuosta toisesta irtosi korko. Tässä parisen viikkoa sitten pyörin henkkamaukalla ihan vaan tilannekartoitusta syksyn muodista tehdäkseni, en yhtään shoppaillakseni, ja huomasin nämä kaunokaiset hyllyssä. Sain siis suosikkini takaisin kaappejani ja jalkojani koristamaan, jes!
Mähän valittelin pari viikkoa takaperin stressaavaa fiilistä vähän koko elämän menoa kohtaan. Lähikaupassani pyöriskeltyäni silmiini sattui sitten tälläinen Forsman Tean Anti-Stress Yrttitee. Oon ollut jo aikaisemminkin Forsman Teiden fani, joten tätä oli ehdottomasti päästävä heti testaamaan. Hyväähän se oli! Lumevaikutuksena vielä alensi luultavasti stresstasojakin illalla tätä hörppiessä kynttilänvalossa ja Vesa-Matti Loiria kuunnellessa. Mummoelämää. <3
Sain kuin sainkin salirytminkin taas elpymään! Mulla on nyt joku kummallinen kamutreenivaihe, että tarvitsisin melkein aina sen varmistuksen, että joku ystävä on tulossa myös treenailemaan, jotta saan itseni raahattua ihan tosissaan treenin pariin. Tykkään kyllä yleensä myös yksintreenailusta valtavasti, mutta onhan se nyt kiva höpistä kaikki kuumimmat juorut läpi samalla kun treenailee parhaiden ystävien tai vaikkapa siskon kera! Muutama mun paras ystävä onkin juuri aloittanut treenailemaan myös FOX Centerillä, jee!
No ne perinteiset tuoksukynttilöiden tupruttamiset ja rennot villasukka-kynttiläillalliset. Tämä kohta tuskin esittelyjä kaipaakaan. Se vaan on kivaa. Onko tää sama muuten miestenkin juttu, vai onko nää kynttiläleikit vain naisten huvia syksyisin? :'D
Syyspukeutuminen! Aah. Kaulahuivit, saapikkaat, nahkahanskat, paksut neuleet, kaikki tuo! On kyllä tänä syksynä ollut jotenkin ihana kerrostautua lämpöisiin vaatekasoihin, mutta pakkasia mä en siitä huolimatta odota kyllä yhtään. Enkä kyllä luntakaan. Kauhulla jo odotan, miten myöhässä mun junat ja bussit onkaan sitten.
Pientä sisustelua ihan oman maun mukaan! Mulla on ollut kyllä aina melko vapaat kädet sisustamisen suhteen jo aikaisemmassakin kodissani, mutta nyt on silti tullut huolettomammin ripusteltua kaikkea pientä tilpehööriä joka tappiin roikkumaan ja löysinpä uudet Lexingtonin käsipyyhkeetkin vessaa koristamaan!
Mun ruokavalio on osittain lihattoman lokakuunkin johdosta ollut ihanan kevyt ja raikas! Mä en tiedä voiko tämä johtua oikeasti ihan vaan lihattomuudesta, mutta mulla on jotenkin todella kepeä olo kokoajan. Kalaahan mä oon nyt syönyt kerta viikkoon luontoisesti, mutta muuten oon pysynyt kyllä visusti poissa lihatiskiltä. Vielä muutama viikko jäljellä, mutta kyllä mä oon jo vähän alkanut kelailla, että liha ei taida tulla takaisin enää yhtä valtaisalla kulutuksella kun sitä on ennen mennyt, vaan viikkoon tulee mahtumaan jatkossakin noita kokonaan kasvisruualla varustettuja päiviä! :)
Hirmu kivaa loppu viikkoa ihmiset. <3
